Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1072-5
Title: Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe
Alternative title: Isovanhempien investoinnit ja perhedynamiikka nykypäivän Euroopassa
Author: Danielsbacka, Mirkka
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Public Policy
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-06-10
Language: eng
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1072-5
http://hdl.handle.net/10138/163085
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Intergenerational relations have in recent decades become an integral part of both sociology and evolutionary research. These disciplines are, however, rarely in dialogue with each other. The present study is a social and public policy thesis, the main purpose of which is to combine theories from family sociology and evolutionary theory. Empirically, the study asks the following question: What factors are associated with the strengths and weaknesses of intergenerational relations, grandparental care and differences between types of grandparents? The thesis consists of five empirical articles and a summary chapter. The sub-studies were conducted with three large and representative surveys, which include respondents from 16 European countries. These datasets are the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe, the Involved Grandparenting and Child Well-Being Survey, and the Generational Transmissions in Finland data. The Methods used in the empirical articles are quantitative. Article I tested and gained support for the existence of a biased grandparental investment pattern where the maternal grandmother invests the most, followed by the maternal grandfather, the paternal grandmother and finally by the paternal grandfather, who invests the least. In addition, the study showed that grandmothers as well as grandfathers invest preferentially in their daughters children compared to their sons if both options are available. Thus gender and lineage of a grandparent are important factors determining grandparental investment. Articles II and III examined family dynamics, especially between young couples and their parents-in-law, and detected a significant difference in emotional closeness as well as conflict proneness according to whether or not the couple had children. In general, women and men perceived their relationship with their own parents to be emotionally closer but also more conflict-prone than their relationship with their parents-in-law. Particularly for men, having children seemed to render the relationship with parents-in-law more similar to their relationship with their own parents. Article IV studied more closely the socio-ecological factors associated with grandparental investments, and showed that the effect of these factors tend to differ according to grandparents sex and lineage. Finally, in article V the marital status of grandparents was found to be strongly associated with their investments in their grandchildren. Living without a spouse appeared to be more detrimental to grandfathers than grandmothers relationships with their grandchildren. To conclude, intergenerational relations and grandparental investments are biased according to both gender and kin lineage and tend to favour maternal kin. This can ultimately be accounted for by evolutionary explanations, especially sex-specific reproductive strategies and paternity uncertainty. In certain situations, and especially when taking into account in-law relations between parental and grandparental generations, contextual factors may restrict the typical associations between gender, lineage and grandparental investment behaviour. At the end of the summary chapter policy and practical implications of the results are discussed.Ylisukupolvisia suhteita on käsitelty paljon sekä sosiologisissa että evolutiivisissa tutkimuksissa. Vuoropuhelu tieteenalojen välillä on kuitenkin ollut vähäistä. Tämän väitöskirjan tavoitteena on sosiologisen ja evolutiivisen perhetutkimuksen yhdistäminen. Tutkimuksessa kysytään: Mitkä tekivät ovat yhteydessä ylisukupolvisten suhteiden vahvuuteen tai heikkouteen, hoivaavaan isovanhemmuuteen ja isovanhempityyppien (äidinäiti, äidinisä, isänäiti ja isänisä) eroihin? Tutkimus koostuu viidestä empiirisestä osa-artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Osa-artikkeleissa on käytetty kolmea laajaa ja edustavaa kyselylomakeaineistoa, jotka sisältävät vastaajia yhteensä 16 Euroopan maasta. Aineistot ovat Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe, the Involved Grandparenting and Child Well-Being Survey ja Sukupolvien ketju -aineistot. Aineistoja on analysoitu kvantitatiivisin menetelmin. Artikkelissa I löydettiin tukea isovanhempien investointikaavalle, jonka mukaan äidinäiti investoi lapsenlapsiinsa eniten, seuraavaksi äidinisä ja isänäiti ja viimeisenä isänisä. Lisäksi isoäidit ja isoisät, joilla on lapsenlapsia sekä tyttären että pojan kautta, investoivat todennäköisemmin tyttärensä kuin poikansa lapsiin. Artikkeleissa II ja III tarkasteltiin perhesuhteita nuorten pariskuntien ja heidän vanhempiensa ja appivanhempiensa välillä. Miehet ja naiset kokivat omat vanhempansa appivanhempia läheisemmiksi mutta samalla heillä oli todennäköisemmin konflikteja omien vanhempiensa kuin appivanhempiensa kanssa. Lisäksi miehet, joilla oli lapsia, kokivat appivanhempansa läheisemmäksi kuin lapsettomat miehet. Isät ja äidit raportoivat lapsettomia todennäköisemmin ristiriidoista appivanhempiensa kanssa. Artikkelissa IV tutkittiin tarkemmin useita yksilö- ja perhetason muuttujia, jotka ovat yhteydessä isovanhempien investointeihin. Tulosten perusteella eräiden tekijöiden, kuten isovanhemman ja vanhemman siviilisäädyn, yhteys isovanhempien investointeihin vaihtelee isovanhempityypin mukaan. Lopuksi artikkelissa V tutkittiin tarkemmin isovanhempien siviilisäädyn yhteyttä isoäitien ja isoisien investointeihin. Eläminen ilman puolisoa oli yhteydessä erityisesti isoisien vähentyneeseen yhteydenpitoon lapsenlapsen kanssa ja todennäköisyyteen hoitaa lapsenlasta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että isovanhemman sukupuoli ja sukulinja määrittävät vahvasti ylisukupolvisia suhteita ja isovanhempien investointeja. Kun isovanhempityyppejä verrataan keskenään, äidin suvun merkitys korostuu. Perimmäinen syy tälle voi löytyä evolutiivisista selitysmalleista ja liittyä erityisesti sukupuolisidonnaisiin lisääntymisstrategioihin ja isyyden epävarmuuteen. Joissain tilanteissa, erityisesti tutkittaessa suhteita appivanhempiin, kontekstisidonnaiset tekijät voivat rajoittaa tai muokata (voimistaa tai heikentää) yhteyttä evolutiivisesti keskeisten muuttujien (sukupuoli ja sukulinja) ja isovanhemman käyttäytymisen välillä. Yhteenvetoluvun lopuksi keskustellaan tutkimustulosten käytännöllisistä ja perhepoliittisista vaikutuksista.
Subject: yhteiskuntapolitiikka
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
grandpar.pdf 1.491Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record