Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Vaatimattomuus kaunistaa - ja muita väärinkäsityksiä: laadullinen tapaustutkimus suomalaisten ekspatriaattien johtamiskokemuksista Venäjällä ja Baltiassa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos, fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allman statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Saukkoriipi, Anna
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:24:02Z
dc.date.available 2010-05-04T13:24:02Z
dc.date.issued 2009-05-11 en
dc.identifier.other valttiivi:2009-140 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16327
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Suomalainen työelämä kansainvälistyy jatkuvasti ja vuorovaikutus vieraiden kulttuurien kesken tulee väistämättömäksi monissa organisaatioissa. Venäjä ja Baltia tarjoavat uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan välttämättä pystytä täysin hyödyntämään niin kauan kun kulttuurista johtuvat tulkintaerot jäävät huomiotta. Tutkimuksessa vertaillaan suomalaista johtamiskulttuuria venäläiseen, virolaiseen, liettualaiseen ja latvialaiseen johtamiskulttuuriin. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millaisia seurauksia kulttuurieroilla on johtamiseen ja jokapäiväiseen yhteistyöhön eri kulttuurien edustajien välillä suomalaisten ekspatriaattien näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus on luoda laadullisia menetelmiä käyttäen rikkaampaa kuvausta kulttuurin vaikutuksista johtamiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii GLOBE -tutkimuksessa käytetty teoria kulttuuriulottuvuuksista ja niiden vaikutuksista johtajuuteen. Kansalliset kulttuurit eroavat toisistaan kulttuuriulottuvuuksilla, jotka heijastuvat myös siihen, millaista johtajaa kussakin yhteisössä pidetään hyvänä tai tehokkaana. Käsitykset hyvästä johtajuudesta vaihtelevat GLOBE -tutkimuksen mukaan kuudella globaalilla ulottuvuudella, jotka on muodostettu johtajuus-attribuuteista. Johtajuusulottuvuuksia ovat karismaattinen/arvoihin perustuva johtajuus, tiimiorientoitunut johtajuus, osallistava johtajuus, humaanisti orientoitunut johtajuus, autonominen johtajuus ja itseään suojeleva johtajuus. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) Baltiassa ja Venäjällä toimivissa tytäryrityksissä. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu kohdeorganisaatioissa työskentelevien suomalaisten ekspatriaattien haastatteluihin, joissa haastateltavat vertailevat suomalaisten johtamistapaa isäntämaassaan tyypillisiin tapoihin. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällön analyysia. Empiirisen analyysin perusteella Venäjällä ja Baltiassa painottuu Suomea enemmän erityisesti tiimiorientoituneen johtajuuden piirteet: johtamisessa vaaditaan enemmän hallinnollista ja työnjohdollista roolia, tehtäväroolien yhteensovittamista ja koordinointia. Itseään suojelevan johtajuuden painotus näkyi Venäjällä ja Baltiassa byrokraattisuutena ja status-tietoisuutena, kun taas osallistavan johtajuuden piirteet olivat vähäisiä, erityisesti Venäjällä. Autonomisen johtajuuden piirteet nähtiin Venäjällä ja Baltiassa erityisen tehokkaina ja toivottavina johtajan ominaisuuksina. Kulttuurierot korostuvat eniten Venäjän kohdalla ja vähiten Viron kohdalla. Eroja venäläisten ja suomalaisten välillä oli havaittu lähes kaikilla johtamisen osa-alueilla. Erot virolaisten ja suomalaisten välillä ovat puolestaan kaventuneet viime vuosina. Yhtenä merkittävänä erona Virossa Suomeen verrattuna pidettiin työyhteisöissä vallitsevaa pelkoa ja epäluuloa. Latviassa ja Liettuassa oli havaittu hyvin samantapaisia eroja kuin Virossa kymmenisen vuotta sitten. Latvialaiset ja liettualaiset ovat selkeästi tottuneet rajatumpiin tehtävänkuviin kuin suomalaiset. Hierarkian merkitys korostui molemmissa maissa titteleiden tärkeytenä. Tulevaisuusorientaatio on molemmissa maissa matalampaa kuin Suomessa, mikä näkyy esimerkiksi suunnittelussa. en
dc.language.iso fi en
dc.title Vaatimattomuus kaunistaa - ja muita väärinkäsityksiä: laadullinen tapaustutkimus suomalaisten ekspatriaattien johtamiskokemuksista Venäjällä ja Baltiassa en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.html 7.359Kb HTML View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account