Armo ja totuus : sanan hesed käännösvastineet Psalmien ranskannoksissa ja suomennoksissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606011944
Title: Armo ja totuus : sanan hesed käännösvastineet Psalmien ranskannoksissa ja suomennoksissa
Alternative title: Armo ja totuus : sanan ḥesed käännösvastineet Psalmien ranskannoksissa ja suomennoksissa
Author: Hulkko, Olli
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606011944
http://hdl.handle.net/10138/163286
Thesis level: master's thesis
Discipline: French Philology, Translation Studies
Ranskalainen filologia, kääntäjälinja
Fransk filologi, översättarlinjen
Abstract: Pro gradu -työ käsittelee heprean kielen lekseemin ḥesed käännösvastineita viidessä raamatunkäännöksessä Psalmien kirjassa. Kolme käännöksistä on ranskankielisiä: Louis Segondin käännös La Sainte Bible (1910), Traduction oecuménique de la Bible (1975) ja Bible du Semeur (1992). Kaksi muuta ovat suomennoksia: vuosien 1938 ja 1992 Kirkkoraamatut. Tutkielman tarkoitus on käännöksiä vertailemalla selvittää, toteutuuko sanan ḥesed käännösvastineiden kohdalla ns. uudelleenkäännöshypoteesi: ovatko uudemmat käännökset tässä suhteessa vähemmän kotouttavia kuin aiemmat käännökset? Toinen tutkimuskysymys on: onko uskonnollinen sanasto vähentynyt käännöksissä ajan mittaan? Työn toisessa luvussa esitellään ranskan- ja suomenkielisten raamatunkäännösten historiaa keskiajalta nykypäivään. Ranskalaisella kielialueella on tehty sekä katolisia, protestanttisia että ekumeenisia raamatunkäännöksiä. Suomessa raamatunkääntämisen alkuvaiheeseen liittyy suomen kirjakielen kehittämisprojekti, ja Mikael Agricolan vaikutus näkyy uusimmissakin suomennoksissa. Teorialuvussa esitellään uskonnollisen kielen, ml. sanaston erityispiirteitä kuten arkaismit. Uskonnollinen sanasto on enimmäkseen peräisin yleiskielestä, mutta on eriytynyt siitä ajan mittaan uskonnollisiin käyttöyhteyksiin. Seuraavaksi käydään läpi uudelleenkääntämisen teoriaa ja tutkimusta. Tässä yhteydessä esitellään myös tunnettu hypoteesi (uudelleenkäännöshypoteesi), jonka mukaan teoksen ensimmäinen käännös on yleensä kotouttava eli sopeuttaa alkutekstiä kohdekieleen ja -kulttuuriin. Seuraavat käännökset ovat sitä vastoin usein vieraannuttavia, sillä ne ovat lähempänä alkutekstin muotoa. Uudelleenkääntämisestä on kuitenkin esitetty monia vaihtoehtoisia teorioita: on korostettu mm. normien ja kääntäjän subjektiivisten valintojen merkitystä. Lisäksi teorialuvussa tarkastellaan muodollisen ja dynaamisen vastaavuuden teoriaa, joka on vaikuttanut paljon raamatunkääntämiseen. Lopuksi käsitellään raamatullista semantiikkaa ja ḥesed-lekseemin merkitystä. Aineistossa olevat käännökset esitellään niihin liittyvien taustoittavien tekstien valossa (esipuheet yms.). Näistä teksteistä voi saada viitteitä kääntäjien noudattamista periaatteista. Analyysiluvussa on selvitetty, miten sana ḥesed on käännetty kussakin käännöksessä. Käännösvastineiden määrän, sanaluokkien vaihdosten ja vastineiden semanttisten piirteiden perusteella käännösten kirjaimellisuutta on arvioitu ja käännöksiä on verrattu toisiinsa. Uudelleenkäännöshypoteesi saa vain vähän tukea, minkä lisäksi löytyy sen vastaisia todisteita. Sen sijaan uskonnollisen kielen piirteiden voi sanoa vähenevän käännöshistorian aikana. Käännösperiaatteet kuten dynaaminen vastaavuus ovat osaltaan voineet ohjata käännösten sanavalintoja.
Subject: uudelleenkääntäminen
raamatunkäännökset
uskonnollinen kieli


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record