Roskasakkia ja rauhallisia kansalaisia : Mielenosoitusten mediointi bulgarialaisessa lehdistössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606011943
Title: Roskasakkia ja rauhallisia kansalaisia : Mielenosoitusten mediointi bulgarialaisessa lehdistössä
Author: Vainio, Laura
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606011943
http://hdl.handle.net/10138/163290
Thesis level: master's thesis
Discipline: Väst- och sydslaviska språk och kulturer
West and South Slavonic Languages and Cultures
Länsi- ja eteläslaavilaiset kielet ja kulttuurit
Abstract: Tutkielman aihe on kevättalven 2013 Bulgarian monopolienvastaisten mielenosoitusten mediointi bulgarialaisessa lehdistössä. Mielenosoitukset alkoivat vastalauseena sähköyhtiöiden toiminnalle, mutta muuttuivat nopeasti hallituksenvastaisiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan tapoja, joilla sanomalehdet raportoivat mielenosoituksista. Protestiliikkeiden menestyksen kannalta on ehdottoman tärkeää, miten mediat välittävät tietoa niiden syistä, tavoitteista ja toimista laajemmille yleisöille. Mikäli raportointi keskittyy yhteiskunnallisiin epäkohtiin mielenosoitusten taustalla, saa protestiliike todennäköisesti suuremman yleisön kannatuksen. Raportointi, joka keskittyy mielenosoituksiin yksittäisinä tapauksina ja kuvaa mielenosoittajia yhteiskuntarauhan häiritsijöinä, voi puolestaan kääntää yleisön liikettä vastaan, jolloin myös hallinto voi helpommin tukahduttaa liikkeen. Kysymys on erityisen mielenkiintoinen Bulgarian tapauksessa, sillä maan lehdistönvapauden tilaa on arvioitu yhdeksi Euroopan heikoimmista. Maan lehdistön ongelmiksi mielletään erityisesti omistajuuden keskittyneisyys muutamille kustantamoille, joilla on vahvat kytkökset poliittisiin ja taloudellisiin johtajiin, myönteisen mediahuomion ostaminen ja pluralismin puute. Tutkielman aineiston muodostavat artikkelit on kerätty helmikuulta 2013. Lehdistöstä on pyritty valikoimaan mahdollisimman montaa oletettua näkökantaa edustavia sanomalehtiä. Artikkeleiden analyysin metodina on käytetty kriittistä diskurssianalyysiä. Pääasiassa huomiota on kiinnitetty termeihin, joilla lehdet kuvaavat mielenosoitustapahtumia, niiden johtajia ja niihin osallistuneita. Koska kyseessä on yhteiskunnallinen konflikti, on analyysissä keskitytty erityisesti myös siihen, kenen esitetään olevan konfliktin eri osapuolet. Artikkeleiden analyysin myötä nousi esiin kolme hallitsevaa diskurssia. Näistä ensimmäisessä korostuvat mielenosoituksissa tapahtuneet väkivaltaisuudet ja järjestyshäiriöt sekä mielenosoittajien keskinäiset ristiriidat. Tätä diskurssia, jossa pyritään kätkemään mielenosoitusten taustalla vaikuttavat laajemmat yhteiskunnalliset syyt, esiintyi erityisesti lehdissä, joiden oletetaan olevan poliittisen ja taloudellisen eliitin hallinnassa. Toisessa diskurssissa puolestaan nostettiin esille yhteiskunnalliset epäkohdat ja poliittisen järjestelmän puutteet, mikä oikeuttaa mielenosoitukset poliittisena toimintana. Tässä diskurssissa osallistujia kuvattiin ”tavallisena kansana”, mikä mahdollistaa laajemman yleisön samaistumisen heidän tavoitteisiinsa. Tätä diskurssia esiintyi pääasiassa lehdissä, jotka tunnetaan riippumattomina. Kolmantena nousi esiin diskurssi, jossa mielenosoittajat esitetään sorrettuna kansana. Tässä diskurssissa korostuu mielenosoittajien uhrius, ja samalla heidän poliittinen toimijuutensa hämärtyy. Tätä diskurssia esiintyi vaihtelevasti eri lehdissä, ja sortajan roolissa saattoivat olla sähköyhtiöt, hallitus tai oppositio ja sorretun kansan puolustajana vastaavasti diskurssista hyötyvä taho. Diskurssit saattoivat usein esiintyä vaihtelevasti ja päällekkäin samassa lehdessä, jonka syynä ainakin osittain on bulgarialaisen sanomalehdistön ”tabloidisaatio”, ennemmin kuin tietoinen pyrkimys manipuloida yleisöä. Tarkoituksellinen tyylillinen yhteensopimattomuus, tiedon tunneperäinen kehystäminen ja skandaaleihin keskittyminen ovat tabloidisaation tunnuspiirteitä, joiden tarkoitus on tehdä sanomalehtikielestä houkuttelevampaa.
Subject: Bulgaria
kriittinen diskurssianalyysi
mielenosoitukset
lehdistö
media


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record