Готовность воспитателей дошкольных учреждений Республики Мордовия к реализации двуязычного образования По данным анкетирования

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606011959
Title: Готовность воспитателей дошкольных учреждений Республики Мордовия к реализации двуязычного образования По данным анкетирования
Author: Leskinen, Elise
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606011959
http://hdl.handle.net/10138/163358
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielman tutkimuskohteena on mordvankielen puhujat ja mordvalaiskielten säilyminen sekä niiden revitalisaatio. Mordvan tasavallassa on kaksi vähemmistökieltä: ersä ja mokša, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin. Tutkimuksessani selvitin äidinkielenään mordvaa puhuvien lastentarhanopettajien valmiutta kaksikieliseen opetukseen, jonka tarkoituksena on nostaa mordvalaiskielten arvostusta ja lisätä niiden käyttöä yhteiskunnassa. Tutkielmassani kartoitin vastaajien suhdetta omaan äidinkieleensä ja venäjän kieleen sekä sitä, millaisena vastaajat näkevät tulevaisuuden kielitilanteen oman tasavaltansa alueella. Suomessa ollaan kiinnostuneita sukukielten tutkimuksesta ja sen takia on mielenkiintoista selvittää, millainen on suomalais-ugrilaisten kielten asema maassa, jossa koko väestö käyttää venäjää virallisena kielenä. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tasavallan kielitilanteessa ja kielipolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja niillä on suora vaikutus kaksikielisyyden säilymiseen. Tutkimusta varten käytin lakitekstejä ja tieteellisiä julkaisuja ja keräsin uutta tietoa kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa projektia Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa, jossa ovat mukana kaikki suomalais-ugrilaisten ja samojedikielten pääpuhuma-alueet. Kyselytutkimus toteutettiin Mordvan tasavallan pääkaupungissa Saranskissa Suomi-Venäjä-seuran avustuksella. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä tutkimusta mordvalaiskielten hallinnasta, käytöstä ja niihin suhtautumisesta ei ole aikaisemmin tehty. Nuorempi sukupolvi ei enää hallitse mordvalaiskieliä yhtä luonnollisesti kuin vanhempi sukupolvi, mistä johtuen on tärkeää kiinnittää huomiota kielten säilymiseen. Kielitilanne on Mordvan tasavallassa vahvasti venäläistynyt, mutta mordvalaiskielten puhujat haluavat kuitenkin säilyttää äidinkielensä ja aktivoida sen käyttöä. Tämän tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Puhujien kielenkäyttö on rajallista ja mordvalaiskielillä on enemmänkin symbolinen asema yhteiskunnassa. Mordvan kieli on yhteisnimitys kahdelle suomalais-ugrilaiselle kielelle, ersälle ja mokšalle, jotka eroavat toisistaan merkittävästi. Mordvalaiskielillä on virallisen kielen asema tasavallassa, mutta hallinnon ja yhteiskunnan kieli on pääasiassa venäjä. Esimerkiksi virallisia julkaisuja ei julkaista alkuperäiskansojen kielillä. Mordvan kielilaissa taataan mahdollisuus tarjota venäjän- ja muun kielistä opetusta ja vanhemmat saavat valita kasvatuksen kielen. Myös mordvankielistä korkeakouluopetusta tarjotaan kieliin erikoistuville. Virallisia papereita voidaan tarpeen vaatiessa kääntää mordvalaiskielille. Yleisesti ottaen kielilakien tarkkuus vaihtelee suuresti suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa. Mordvalaiskielillä on tasavallassa ensisijaisesti symbolinen asema. Kieli yhdistää etnistä ryhmää monikansallisessa valtiossa. Opetuksen tarjoaminen omalla äidinkielellä lisää huomattavasti pienten kielten ja kulttuurien säilymistä. Oikeus opetukseen omalla äidinkielellä on myös määritelty Venäjän lainsäädännössä. Kuitenkin vain muutamissa venäjän 83 yksiköistä tämä toteutuu, ja vaikka opetus omalla äidinkielellä olisikin tarjolla, suurin osa käy koulunsa venäjäksi. Opetuksen muodostumisen epäonnistumista perustellaan usein osanottajien vähyydellä. Kouluopetuksesta poiketen varhaiskasvatuksessa ei ole kuitenkaan pakollista käyttää venäjän kieltä paikallisen kielen rinnalla. Mordvalaiskieliä opetetaan ylimääräisenä aineena kaksi tuntia viikossa niissä alakouluissa, joissa opetus on mahdollista järjestää. Kaikki vastaajat olivat naisia ja kaikki tekevät töitä varhaiskasvatuksen parissa. Tutkimustulokset eivät heijasta koko tasavallan kielitilannetta, mutta vastaajat työskentelevät paikallisen mordvan kielen säilymisen kannalta hyvin tärkeässä asemassa. Vastaajien mielestä kielipolitiikka on muuttunut, mutta ei ole varmaa onko sen muuttumisesta parempaan suuntaan mitään apua. Suurin osa vastaajista aikoo opettaa tai opettaa jo parhaillaan mordvan kieltä lapsilleen. Monet vastaajat hallitsevat puhutun mordvan kielen paljon paremmin kuin kirjakielen. Vastauksista näkyy, kuinka tärkeä osa omaa kulttuuria ja historiaa mordvan kieli vastaajille on. Vastaajista suurin osa ei pidä venäjän kieltä kilpailevana kielenä äidinkielensä rinnalla. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että jos 20 vuoden päästä mordvalaiset eivät enää puhu omaa äidinkieltään, kadottavat he yhteyden omiin juuriinsa ja kulttuuriinsa.
Subject: suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet
mordvan kieli
mordvalaiskielet
venäjän kieli
sosiolingvistiikka
revitalisaatio
kaksikielisyys
kielipolitiikka
Discipline: Ryska språket och litteraturen, ryska som främmande språk
Russian Language and Literature, Russian as a Foreign Language
Venäjän kieli ja kirjallisuus, venäjä vieraana kielenä


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record