Empatia lapsettomuutta käsittelevissä internetkeskusteluissa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606022089
Julkaisun nimi: Empatia lapsettomuutta käsittelevissä internetkeskusteluissa
Tekijä: Salonen, Niina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2016
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606022089
http://hdl.handle.net/10138/163383
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Finnish Language
Suomen kieli
Finska språket
Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan empatian ilmenemistä internetin lapsettomuusaiheisilla keskustelupalstoilla. Tutkimuksen aineistona ovat kaksplus.fi-sivuston kahden keskusteluketjun viestit, jotka on julkaistu ajalla 27.9.2013–31.12.2013. Aineistossa on viestejä yhteensä 200. Tutkimuksessa selvitetään, millaisilla kielen keinoilla keskusteluketjujen viesteissä houkutellaan muilta keskustelijoilta empatiaa, millaisilla kielen keinoilla empatiaa osoitetaan toiselle keskustelijalle sekä millaisiin laajempiin tekstilajille ominaisiin jaksoihin empatia viesteissä kytkeytyy. Tutkimuksen teoriatausta on tekstintutkimuksellinen. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kognitiivinen kielioppi ja systeemis-funktionaalinen kielitiede. Tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat kognitiivisen kieliopin piiristä konstruoinnin ulottuvuudet sekä SF-teoriaan kytkeytyvät funktionaaliset jaksot. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään psykologian alan tutkimusta empatian käsitettä avattaessa. Empatialla tarkoitetaan tutkielmassa monitahoista kognitiivista prosessia, jossa eläydytään ja samastutaan toisen henkilön asemaan ja omaksutaan tämän näkökulma. Empatia on sekä toisen henkilön tunteeseen ja tilanteeseen samastumista että myötätunnon osoittamista. Empatian ilmenemistä aineiston viesteissä tarkastellaan yhtäältä kieliopillisten ja leksikaalisten kielen keinojen tasolla ja toisaalta tekstilajin tasolla funktionaalisen jaksoanalyysin avulla. Tarkasteltavia kieliopillis-leksikaalisia keinoja ovat esimerkiksi viesteissä esiintyvät persoonamuodot, joista tarkastellaan yksikön ja monikon ensimmäistä ja toista persoonaa, sekä persoonan kaltaiset ilmaukset, kuten nollapersoona ja passiivi. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat konditionaali, määritteet, tunnekausatiivit, kannustavat ja lohduttavat sanavalinnat, nimimerkit, hymiöt sekä kolmen pisteen käyttö. Tekstilajin tasolla empatia kytkeytyy viesteissä muun muassa oman lapsettomuushistorian ja -tilanteen kuvauksiin, tunteiden kuvaukseen, vastaavan kokemuksen kertomiseen, myötäiloa ja lohdutusta tarjoaviin jaksoihin sekä kysymyksiin, joilla voidaan kontekstista riippuen sekä houkutella että osoittaa empatiaa. Empatia kytkeytyy viesteissä myös jaksoihin, joissa pyydetään muilta lupaa liittyä keskusteluun, sekä itsekeskeisyyttä pahoitteleviin jaksoihin. Aineiston analyysi osoittaa, että empatia näkyy viestien kielen piirteissä monin tavoin ja läpäisee kielen eri rakennetasot. Empatia kytkeytyy sekä viestien kieliopillisiin ja leksikaalisiin keinoihin että laajempiin funktionaalisiin jaksoihin, joilla on oma tehtävänsä tekstilajin rakentumisessa ja empatian ilmentämisessä ja joiden rakenteessa ja käytössä on analyysin perusteella hahmotettavissa säännönmukaisuutta.
Avainsanat: empatia
kognitiivinen kielioppi
systeemis-funktionaalinen kielitiede
verkkokeskustelu
lapsettomuus


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot