Itse tehty kastepuku käsityötaidon, käsityöperinteen ja kristillisen kasteen ilmentäjänä : Kuusi kasteasun tarinaa tekijöidensä kertomina

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605301843
Title: Itse tehty kastepuku käsityötaidon, käsityöperinteen ja kristillisen kasteen ilmentäjänä : Kuusi kasteasun tarinaa tekijöidensä kertomina
Author: Sallinen, Eveliina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605301843
http://hdl.handle.net/10138/163414
Thesis level: master's thesis
Abstract: Lapsen kastamista pidetään maassamme enemmistön keskuudessa itsestäänselvyytenä, sillä vuonna 2014 kastettiin 75,2 % syntyneistä lapsista Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniksi. Kasteasu on osa ainutkertaista kastetilaisuutta ja kristillisen kastepuvun juuret ulottuvat kahden tuhannen vuoden taakse. Aiempien tutkimusten mukaan kastepuvun käyttöä ohjaavat nykyään sosiaaliset, esteettiset ja taloudelliset arvot. Kun kastepuku on valmistettu käsityönä, se koetaan erityisen merkitykselliseksi vaatteeksi. Puvun merkityksen sanoittaminen voi kuitenkin jäädä vähemmälle huomiolle kuin mitä se ansaitsisi. Kastepuvun syntytarinoiden sekä taustalla vaikuttavien perinteiden tutkiminen lisää ymmärrystä kasteperinteestä ja muistuttaa kastepuvun arvosta ja merkityksestä. Tässä tutkielmassa oltiin kiinnostuneita siitä miten kastepuvut ovat syntyneet sekä millaisia käsityöllisiä ja kristillisiä perinteitä itse tehdyt kastepuvut kantavat mukanaan. Tutkielmassa selvitetään miksi kastepuku on tehty itse, millainen kastepuvun suunnittelu- ja valmistusprosessi oli sekä millaisia käsityöllisiä, tekijän elämäkerrallisia ja kristillisiä perinteitä puku edustaa tekijälleen. Tapaus- eli case-tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kastepuvun tekijää. He olivat haastatteluhetkellä 62–90 vuotiaita naisia. Informantit löydettiin Espoon seurakunnan Leppävaaran kirkossa keväällä 2012 järjestetyn kastepukunäyttelyn kautta. Teemahaastattelut suoritettiin syksyllä 2012. Jokaista informanttia haastateltiin erikseen ja haastattelut nauhoitettiin. Lisäksi kastepuvuista otettiin kuvia. Haastattelujen yhteiskesto oli seitsemän tuntia ja 13 minuuttia. Litteroitua aineistoa kertyi 120 sivua. Aineisto käsiteltiin teoriaohjaavan eli teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Itse tehdyt kastepuvut olivat syntyneet halusta ja tarpeesta tehdä puku omin käsin. Jokaisella puvulla oli ollu useampia käyttäjiä. Asut osoittautuivat tunteita ja muistoja herättäviksi, paljon tunnearvoa sisältäviksi tekstiileiksi, koska ne olivat kietoutuneet osaksi tekijän perheen ja suvun historiaa. Pukujen tekijät halusivat välittää tekemiensä pukujen kautta rakkautta jälkipolviaan kohtaan. Myös puvun kristillinen vertauskuvallisuus ja kristillisten perinteiden jatkumo oli tekijöille tärkeä. Tekijöiden omakohtaiset mieltymykset tulivat esille pukujen ulkonäössä. Kastepuvun valkoista väriä pidettiin itsestäänselvyytenä.The christening of a child can be virtually considered to be the self-evident choice among the majority of the population in our country, for in 2014, 75,2% of were baptised into the evangelical lutheran church of Finland. The christening gown is a part of the singular and unique instance of the baptismal ritual, and it's roots go back 2000 years. According to previous studies, the modern usage of the gown is informed by social, aesthetic and economic values. When the gown is hand-made, it is considered an especially meaningful garment. There is not as much attention given in written research into the christening gown and what it represents, as the subject might deserve. Investigation into stories of their making and the associated traditions increases understanding of the cultural value and meaning of the christening gown. In this study, the focus of interest was on the process of how the gowns came to be made, and what kinds of craft- and christian traditions self-made gowns carry with them. In the study an investigation is made on why the gown is self-made, what the process of designing and making them was like, what craft- and christian traditions it represents, and how the process relates to each maker's life history. The material for the case-study was collected through interviews of six gown-makers, all women. At the time of the interviews. Their ages ranged from 62-90. The interviewees were reached through a christening gown exhibit held in the spring 2012 in Leppävaara church, organised by the Espoo diocese. Thematic interviews were conducted in the fall of 2012. Each interviewee was interviewed separately, and the interviews were taped. In addition, numerous gowns were photographed. Combined length of the interviews was 7 hours 13 minutes. Transcripted, the interview material came to 120 pages. The material was analyzed using methods of theory-based content analysis. Self-made christening gowns had been made out of desire to create something meaningful by hand. Each gown had been used multiple times. The gowns were revealed to evoke and represent strong emotions and memories, having become deeply intertwined in the family history of the makers. A strong motivation for the makers was a desire to demonstrate their love for the following generations. The gowns' christian symbolism and continuation of christian tradition were also important to the makers. The makers' personal tastes and preferences were expressed in the gowns' individual design. White was considered the self-evident colour of choice for the gowns.
Subject: Baptism
Crafts
Christening gowns
Handicraft skills
Lutheranism
Tradition
kaste
kasteasu
kastepuku
käsityö
käsityötaito
luterilaisuus
perinne
traditio
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record