"Kyl joka mimmist voi tulla kui hyvä vaan" : Dialoginen analyysi sukupuolisuudesta skeittaamaan oppimisessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092227
Title: "Kyl joka mimmist voi tulla kui hyvä vaan" : Dialoginen analyysi sukupuolisuudesta skeittaamaan oppimisessa
Author: Hirvonen, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092227
http://hdl.handle.net/10138/163568
Thesis level: master's thesis
Abstract: This qualitative case study analyzes how female skateboarders are seen as learners in social communities of practice. Previous studies have shown that skateboarding communities are dominantly masculine. Skateboarding is also learned in these communities of practice with and from other skateboarders. This study examines with dialogical analysis how female and male skateboarders negotiate their participation in these communities of practice. Previous studies have shown that females actively negotiate their right to participate in the skateboarding communities. Female skateboarders have also started to organize skateboarding events for females only. This study examines if the gendered tensions are reflected in the dialogues between skateboarders. Dialogical analysis of multivoicedness was used in this study. The data was collected with focus group discussions. Two female and two male skateboarders discussed aspects of learning and gender in two separate sessions. The duration of both sessions was 30 minutes. The data was transcribed and analyzed with a dialogical analysis of multivoicedness. Also content analysis was performed in order to find social representations of female skateboarding and learning. The connection between learning and community is very evident in the "I-positions" and "inner Others" that were found in the data. The skateboarders emphasize the collective and inclusive nature of skateboarding communities and see that females have the same possibilities to learn in these communities as males. Female voices stand out or negotiate with male voices only in rare situations. Social representations of "how females learn how to skateboard" reflect previous studies from United States, Canada, and Sweden. Social representations perceive female skateboarders as few in number, lazy to practice, just in it because it is trendy and afraid of physical risk taking.Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tarkasteltiin, miten naispuoliset skeittaajat oppivat sosiaalisiesti rakentuneissa, hierarkkisissa yhteisöissä skeittaamaan. Aiempi tutkimus on osoittanut, että skeittaamisen yhteisöt ovat vahvasti maskuliinisia. Skeittaamista myös opitaan tällaisissa yhteisöissä vuorovaikutuksessa toisten skeittaajien kanssa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin dialogisen analyysin avulla, miten naiset ja miehet neuvottelevat osallisuuttansa näissä toiminnallisissa yhteisöissä. Aiempien tutkimusten mukaan naiset joutuvat aktiivisesti neuvottelemaan omaa tilaansa miesvaltaisen harrastuksen parissa. Naiset myös järjestävät omia, vain naisille suunnattuja skeittitapahtumia. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, heijastuvatko nämä jännitteet skeittaajien välisissä dialogeissa. Tutkimus toteutettiin dialogisen moniäänisyyden analyysin avulla. Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluiden avulla. Näissä ryhmäkeskusteluissa kaksi miespuolista ja kaksi naispuolista skeittaajaa keskustelivat naisten skeittaamaan oppimiseen liittyvistä väittämistä. Keskustelukertoja järjestettiin kaksi, kumpikin 30 minuutin mittaisina. Aineisto litteroitiin kirjalliseen muotoon, ja analysoitiin dialogisen moniäänisyyden kolmiportaisen mallin avulla. Lisäksi skeittaajien sosiaalisia representaatioita tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Skeittaajat heijastelevat dialogeissaan "minä-positioita" ja "sisäisiä toisia" jotka korostavat skeittaamisen oppimisen yhteisöllistä luonnetta. Naisten skeittaamaan oppimisesta keskusteltaessa ryhmäkeskustelijat korostavat skeittiyhteisön inklusiivista luonnetta. Ryhmäkeskusteluissa naisten äänet nousevat vain harvoin vastustamaan miesten ääniä. Naisten skeittamaan oppimista koskevat sosiaaliset representaatiot heijastavat aiempaa tutkimusta. Niiden mukaan naiset ovat vähemmistönä skeittiyhteisössä, eivät harjoittele yhtä ahkerasti kuin miehet, skeittaavat vain koska se on muotia ja välttävät fyysisten riskien ottamista skeittaamisen parissa.
Subject: skeittaaminen
sosiokonstruktivistinen oppiminen
tilannesidonnainen oppiminen
ryhmäkeskustelu
dialogismi
sosiaaliset representaatiot
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record