”Mikä se on muuten ton kukka se pee, pee, pääsys, pää, pää, sys, pää, noh?” : Yhteiset sanahaut afaattisten henkilöiden ja läheisten arkikeskustelussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092256
Title: ”Mikä se on muuten ton kukka se pee, pee, pääsys, pää, pää, sys, pää, noh?” : Yhteiset sanahaut afaattisten henkilöiden ja läheisten arkikeskustelussa
Author: Selkämaa, Raisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092256
http://hdl.handle.net/10138/163596
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. Every person with aphasia has some kind of problems with finding words. The aim of this multi-case study was to find out how people with aphasia (PWA) and their conversation partners (CP) adapt to aphasic conversation and collaboratively participate in word search. The emphasis was on the ways the CPs act on the word searches. Word finding difficulties are highlighted in aphasic interaction which can lead to problems with maintaining self-esteem and social relationships in life. Conversation is always a collaborative phenomenon which is why it is important to examine the actions of the CPs of PWA. Methods. This study was a combination of qualitative and quantitative analysis. The participants were 3 dyads: 53 years old man with fluent moderate aphasia and his conversation partners (wife and daughter) and 61 year old woman with fluent severe aphasia and her husband. The data consisted 105 minutes of video material where the aphasic people were having everyday conversation with their CPs. The videos were transcripted and all the word searches were identified. Word searches that expanded into collaborative activity were analyzed with conversation analysis and the ways of CPs participated in them were categorized. The most commonly used categories of participation in conversation were analyzed more in detail. Results and conclusions. Altogether 82 word searches were identified from the data from which 50 of them were analyzed as collaborative word searches. Nine categories of participation were identified from the turns of CPs from which completion, interrogative word offer and specified question were the most commonly used. Also actions that enhanced the asymmetry of the conversation were identified and one dyad had more of those than the other dyads. Both of the PWAs used verbal and nonverbal behavior in the word searches. This shows that it is important to offer as addition to indirect therapy, also interaction based therapy for the PWA and the CP for them to learn and practice communication skills in everyday life. In the field of language and speech therapy PWA are the biggest group of adults who need rehabilitation. Because of the great need of rehabilitation it is important for the individual and for the society that we develop intervention methods and increase the knowledge about aphasia.Tavoitteet. Kaikilla afaattisilla henkilöillä esiintyy jonkin tasoista sananlöytämisen vaikeutta. Tämän monitapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka aivoverenkiertohäiriön seurauksena afasiaan sairastuneet henkilöt ja heidän läheisensä sopeutuvat afaattiseen keskusteluun ja ratkovat yhdessä keskustelussa esiintyviä sanahakuja. Erityinen huomio kiinnittyi läheisen keinoihin osallistua yhteisiin sanahakuihin. Keskusteluun liittyvät sanahaun ongelmat korostuvat afaattisessa vuorovaikutuksessa, mikä voi johtaa afaattisen henkilön ongelmiin itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen kanssa. Keskustelu on aina yhteistyön tulosta, jolloin on tärkeää tarkastella myös afaattisen henkilön läheisen toimintaa keskustelussa. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa yhdistyy määrällinen ja laadullinen analyysi. Tutkittavat koostuivat kolmesta dyadista: 53-vuotias sujuvasti keskivaikeasti afaattinen mies ja hänen kaksi läheistänsä (vaimo ja tytär), sekä 61-vuotias sujuvasti vaikeasti afaattinen nainen ja miehensä. Tutkimuksen aineisto koostui 105 minuutista videoaineistoa, jossa afaattiset henkilöt keskustelivat läheistensä kanssa arkipäivän asioista. Videoaineisto litteroitiin ja siitä poimittiin sekä laskettiin kaikki itsenäiset ja yhteiset sanahaut. Sanahauista, jotka laajenivat keskustelijoiden yhteiseksi toiminnaksi, tarkasteltiin keskustelunanalyyttisesti läheisten vuoroja ja kategorisoitiin heidän käyttämät osallistumisen keinot. Yleisimmin käytettyjen osallistumisen keinojen rakentumista keskustelussa analysoitiin tutkimuksessa tarkemmin. Tulokset ja johtopäätökset. Sanahakuja esiintyi koko aineistossa yhteensä 82 kappaletta, joista yhteisiä oli 50 kappaletta. Läheisten käyttämiä keinoja osallistua keskusteluun tunnistettiin yhdeksän, joista täydentävä- ja kysyvä ymmärrystarjous sekä tarkentava kysymys olivat yleisimmin käytettyjä. Keskustelunanalyyttisesti ymmärrystarjouksia tarkastelemalla pystyttiin tunnistamaan myös keskustelun kielellistä epäsymmetriaa korostavia toimintatapoja, joita yhdellä dyadeista esiintyi melko paljon. Molemmat afaattiset henkilöt käyttivät sekä sanallisia että ei-sanallisia keinoja tukemaan sanahakua. Tulokset osoittavat, että puheterapiassa olisi tärkeää, että läheisille tarjottaisiin epäsuoran terapian lisäksi vuorovaikutusterapiaa afaattisen henkilön kanssa, jotta he voisivat yhdessä tunnistaa toimivia kommunikointikeinoja ja harjoitella niitä. Puheterapian alalla afaattiset henkilöt muodostavat suurimman aikuisista koostuvan ryhmän, joka tarvitsee kuntoutusta, jolloin on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeää, että kuntoutusmenetelmiä kehitetään ja tietoa afasiasta lisätään.
Subject: afasia
keskustelunanalyysi
arkikeskustelu
epäsymmetrinen keskustelu
yhteinen sanahaku
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raisa Selkämaa pro gradu 2016.pdf 1.193Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record