Continuity of Maternal Antenatal Attachment

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092194
Title: Continuity of Maternal Antenatal Attachment
Author: Peltonen, Assi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092194
http://hdl.handle.net/10138/163623
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aim. Maternal attachment towards the child starts to form already during pregnancy. It is suggested that antenatal attachment increases during pregnancy and at the end of the pregnancy it is at the highest level. However, longitudinal studies of continuity in antenatal attachment are lacking. The present study aims to investigate the continuity of maternal antenatal attachment during pregnancy, the continuity of attachment from antenatal to postnatal period and the associations of maternal prenatal and postnatal depressive symptoms to both maternal antenatal and postnatal attachment. Methods. The study is part of a larger longitudinal multidisciplinary project called PREDO Project 'Prediction and Prevention of Pre-eclampsia'. The present study sample comprised 3206 singleton mother. Maternal antenatal attachment was assessed with the Maternal Antenatal Attachment Scale (MAAS) filled in at 12 and 26 weeks of gestation and postnatal attachment with the Maternal Postnatal Attachment Scale (MPAS) filled in at six months postpartum. Maternal depressive symptoms were assessed with the Center of Epidemiological Studies Depression Scale completed bi-weekly from 12 to 26 weeks of gestation and six months after the delivery. The regression analysis was used to explore the associations. We adjusted models for demographic factors and maternal depressive symptoms. In addition, the mediating effect of maternal depressive symptoms on the associations between maternal antenatal attachment at 12 and 26 gestational weeks and between antenatal and postnatal attachment were studied with Sobel test. Results and conclusions. Higher level of maternal antenatal attachment at the end of the first trimester was associated with higher level of attachment at the end of the second trimester and at six months after the delivery. The maternal depressive symptoms during and after the pregnancy were negatively associated with maternal antenatal and postnatal attachment. Maternal depressive symptoms mediated the associations between antenatal attachment and between antenatal and postnatal attachment. The results indicate that maternal antenatal attachment starts to form from early on pregnancy. Maternal depressive symptoms are a significant risk-factor for maternal attachment process. Increasing awareness of the importance of enhancing mother-fetal attachment from the beginning of the pregnancy is important because it shows high continuity to the postnatal life.Tavoitteet. Äidin kiintymyssuhde lapseen kehittyy jo raskausaikana – sen syntymekanismeista tai yhteydestä raskauden jälkeiseen kiintymyssuhteeseen ei kuitenkaan tiedetä tarkemmin. On oletettu, että raskaudenaikainen kiintymyssuhde vahvistuu raskauden edetessä, mutta suurin osa tutkimuksista on poikkileikkaustutkimuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan äidin alkuraskauden kiintymyssuhteen yhteyttä myöhempään raskaudenaikaiseen ja raskauden jälkeiseen kiintymyssuhteeseen, sekä äidin raskaudenaikaisten ja raskauden jälkeisten masennusoireiden yhteyttä kiintymyssuhteeseen sekä raskausaikana että sen jälkeen. Menetelmät. Tutkimus on osa Prediction and Prevention of Pre-eclampsia (PREDO) – kohorttitutkimusta. Tässä tutkimuksessa oli mukana 3206 äitiä, joilla oli yksisikiöinen raskaus. Äidin raskaudenaikaista kiintymyssuhdetta tarkasteltiin raskausviikoilla 12 ja 26 käyttäen Maternal Antenatal Attachment Scale, MAAS – kyselylomaketta, sekä raskauden jälkeistä kiintymyssuhdetta noin kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen Maternal Postnatal Attachment Scale, MPAS – kyselylomakkeella. Äidin masennusoireita kartoitettiin the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale, CES-D – kyselylomakkeella, raskausviikoilla 12 – 26 joka toinen viikko sekä noin kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Yhteyksiä tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä ja Sobelin mediaatiotestillä. Malleissa ennustettiin äidin kiintymyssuhdetta sikiöön ja lapseen, useita sosiodemografisia tekijöitä sekä äidin masennusoireet kontrolloitiin. Tarkastelimme myös masennusoireiden mediaatiovaikutusta raskaudenaikaisen ja raskauden jälkeisen kiintymyssuhteen välisiin yhteyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Äidin korkeampi alkuraskauden kiintymyssuhde oli yhteydessä korkeampaan kiintymyssuhteeseen toisen raskauskolmanneksen lopussa, sekä raskauden jälkeen. Masennusoireet olivat yhteydessä matalampaan kiintymyssuhteeseen raskauden aikana ja sen jälkeen. Mediaatioanalyysi osoitti, että äidin masennusoireet raskausaikana sekä sen jälkeen medioivat osittain kiintymyssuhteiden välisiä yhteyksiä. Tulokset osoittavat, että äidin kiintymyssuhde alkaa muovautua jo alkuraskaudessa ja se on yhteydessä kiintymyssuhteeseen kuusi kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Äidin masennusoireilu on riskitekijä äidin raskaudenaikaisen ja raskauden jälkeisen kiintymyssuhteen muovautumiselle. Tietoa äidin raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen edistämisen merkityksestä tulisi lisätä, koska sillä on kauaskantoisia vaikutuksia myös raskauden jälkeen.
Subject: antenatal attachment
postnatal attachment
maternal attachment
maternal depressive symptoms
Subject (yso): kiintymyssuhde
masennus
raskaus
äitiys
Discipline: Psykologia
Psychology
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record