Maailmankansalaisuuden rajoilla : Tutkimus globaalikasvatuksessa rakentuvista eronteoista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092211
Title: Maailmankansalaisuuden rajoilla : Tutkimus globaalikasvatuksessa rakentuvista eronteoista
Author: Laiho, Teija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092211
http://hdl.handle.net/10138/163625
Thesis level: master's thesis
Abstract: The objective of this study was to examine what sort of differences and Otherness are constructed in global education and how those are produced. Education for global citizenship can be seen as an objective for global education. Therefore, it is also important to analyze how global citizenship education is justified in global education. My perspective on global education is based on post-colonial and post-structural feminist theories. The study data consist of three documents that deal with global education. The documents are produced in different projects governed by educational administration offices. As a research method, I applied deconstructive reading. The method was utilized in order to identify hierarchical binary oppositions through which the differences and Otherness are constructed in the study data. In addition to deconstructive reading, the metaphors I have applied are 'the return of the colonial and the return of the colonizer' and 'modern Western thinking as an abyssal thinking' invented by Boaventura de Souza Santos (2007). The study data constructs a subject named as "us", which is positioned as Finnish, European and Western. The subject "us" is constructed in relation to "other", which I named in this research as colonial Other, new abyssal colonial Other, and/or Other referred as minorities. According to my study, education for global citizenship was justified as a response to the encounter of "us" and Other and as a response to global challenges. Global education and global citizenship education were based on the offset of modern humanism, which appeared in the attempts to define universal epistemologies and ethical codes. Based on the results of this research, the offsets of global education epistemologies ought to be re-evaluated critically. Furthermore, opportunities for global education which question the categories of "us" and Other should be addressed in forthcoming research.Tarkastelin tässä pro gradu -tutkielmassa, minkälaisia erontekoja ja toiseuksia globaalikasvatuksessa rakentuu ja miten. Maailmankansalaisuuteen kasvattaminen voidaan nähdä globaalikasvatuksen tavoitteena, ja syvennyinkin tässä tutkimuksessa erontekojen ja toiseuksien tarkastelun lisäksi kysymään myös, miten maailmankansalaisuuteen kasvattaminen perustellaan ja oikeutetaan globaalikasvatuksessa. Näkökulmani tutkittavaan aiheeseen pohjautuu jälkikoloniaalisiin ja jälkistrukturalistisiin feministisiin teorioihin. Muodostin tutkimuksen aineiston kolmesta globaalikasvatusta käsittelevästä julkaisusta, jotka on tuotettu osana opetushallinnon hankkeita ja projekteja. Sovelsin aineiston analyysissä dekonstruktiivista lukutapaa, jonka avulla tunnistin aineistossa rakentuvia hierarkkisia vastakkaisuuksia, joiden kautta aineistossa tuotettiin erontekoja ja toiseuksia. Sovelsin yhdessä dekonstruktiivisen lukutavan kanssa tutkimusaineiston analyysissä Boaventura de Souza Santosin (2007) 'koloniaalisen paluun' ja 'kolonisoijan paluun' metaforia sekä modernin läntisen ajattelun kuvaamista 'abyssaalisen ajattelun metaforan' kautta. Tutkimusaineistossa rakentui kuva suomalaisuuteen, eurooppalaisuuteen ja länsimaalaisuuteen positioidusta "meinä" puhutellusta subjektista. "Meinä" puhuteltu subjekti rakentui suhteessa "toiseen", jota nimitin tässä tutkimuksessa koloniaaliseksi, uudeksi abyssaaliseksi koloniaaliseksi ja/tai vähemmistöksi nimetyksi "toiseksi". Maailmankansalaisuuteen kasvattamista perusteltiin aineistossa "meidän" ja "toisen" kohtaamisen sekä globaaleihin, kaikkia ihmisiä koskeviin haasteisiin vastaamisen tarpeella. Globaalikasvatus ja maailmankansalaisuuteen kasvattaminen pohjautuivat lähtökohtaisesti modernin humanismin lähtökohtiin, mikä ilmeni pyrkimyksissä määrittää universaaleja tietokäsityksiä ja eettisiä ohjeistuksia. Globaalikasvatuksen epistemologisia lähtökohtia olisi tämän tutkielman johtopäätösten valossa tarpeen arvioida kriittisesti, samoin kuten etsiä myös mahdollisuuksia moninaisempia tietokäsityksiä tunnustelevaan sekä "meidän" ja "toisten" kategorioita purkavaan globaalikasvatukseen.
Subject: globaalikasvatus
maailmankansalaisuuskasvatus
dekonstruktiivinen luenta
toiseus
eronteot
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Teija Laiho pro gradu -tutkielma.pdf 1.213Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record