Ennallistamisen vaikutus metsänkasvatuskelvottomien karujen keidassoiden metaanivirtoihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092345
Title: Ennallistamisen vaikutus metsänkasvatuskelvottomien karujen keidassoiden metaanivirtoihin
Author: Heikkinen, Tiina Katariina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092345
http://hdl.handle.net/10138/163691
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skoglig ekologi och resurshushållning
Forest Ecology and Management
Metsien ekologia ja käyttö
Abstract: Luonnontilaiset suot ovat hitaan hapellisen hajotuksen vuoksi hiilidioksidinieluja ja metaanin lähteitä. Metsäojituksen jälkeen metaanipäästöjen on usein havaittu pienenevän ja hiilidioksidipäästöjen vastaavasti kasvavan. Osa ojitusalueista (noin 830 000 hehtaaria) on vähäravinteisuuden, märkyyden tai liian pohjoisen sijaintinsa vuoksi metsänkasvatuskelvottomia. Niillä ei nykylain mukaan tarvitse tehdä kunnostusojitusta tai muita toimenpiteitä vaan ne voidaan esimerkiksi ennallistaa. Eri toimenpiteiden vaikutuksista metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasuvirtoihin on kuitenkin vielä vain vähän tietoa. Tässä työssä haluttiin selvittää metsänkasvatuskelvottomien karujen keidassoiden ennallistamisen vaikutusta niiden metaanivirtoihin. Metaanivirtoja mitattiin suljetun kammion menetelmällä 14 koealalla (7 ennallistettua, 6 ojitettua ja 1 luonnontilainen) Sipoon, Tammelan ja Parkanon ympäristössä kesällä 2014 ja 2015. Ennallistamistoimenpiteet oli tehty 4‒22 vuotta aiemmin. Kaasumittausten lisäksi koealoilla seurattiin myös pohjavedenpinnan tasoa sekä turpeen lämpötilaa 5 ja 30 cm:n syvyydeltä. Sipoon ja Tammelan koealoilla mittauspisteiden kasvillisuus kartoitettiin Braun-Blanquet-menetelmällä. Ennallistetut koealat olivat keskimäärin märempiä kuin ojitetut koealat mutta kuivempia kuin luonnontilaiset. Turpeen lämpötiloissa ei sarkapisteillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta ennallistettujen koealojen ojapisteet olivat ojitettuja lämpimämpiä. Myös tupasvillan (Eriophorum vaginatum) peittävyys oli ennallistetuilla koealoilla ojitettuja suurempi. Kaikki koealat olivat kasvukauden aikana metaanin lähteitä. Ennallistettujen koealojen vuotuinen metaanivuo (4.02 ± 1.21 g m-2 v-1) oli suurempi kuin ojitettujen koealojen vuo (2.86 ± 1.57 g m -2 v-1). Suurin metaanivuo (8.38 g m-2 v-1) mitattiin luonnontilaisella koealalla. Metaanivuon havaittiin kasvaneen etenkin täytetyissä ojissa, joissa se läheni luonnontilaisen koealan painannepintojen vuota. Ojitettujen ja ennallistettujen koealojen tai eri vuosina ennallistettujen koealojen metaanivuot eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi toistaan, mikä johtui vain pienistä eroista pohjavedenpinnan tasossa, turpeen lämpötilassa ja tupasvillan peittävyydessä sekä suuresta hajonnasta. Päästöt olivat lähellä kirjallisuudesta löytyviä luonnontilaisia arvoja, mikä kuvaa toisaalta ojituksen epäonnistumista ja toisaalta ennallistamisen onnistumista. Mitään suurta ilmastollista haittaa karujen soiden ennallistamisesta ei myöskään ole.Due to anoxic conditions and slow decomposition, pristine peatlands are usually considered as sinks of carbon dioxide but sources of methane. After drainage for forestry purposes, carbon dioxide emissions usually start to increase and methane emissions decrease. Nowadays about 830 000 hectares of forestry drained peatlands in Finland are considered as low productive and non-suitable for commercial forestry as they are too nutrientpoor or too wet. Restoration has been seen one way to after-use these areas but its effects on greenhouse gas fluxes, especially on very nutrient-poor bogs, is mainly unknown. The aim of this thesis was to find out the effect of restoration on methane fluxes from low productive nutrient poor raised bogs. Methane fluxes were measured from 14 sites (7 restored, 6 drained, 1 pristine) near Sipoo, Tammela and Parkano during the summers of 2014 and 2015. Also water table level and peat temperature from 5 and 30 cm depth were measured. Vegetation of the gas measurement plots was surveyed using the Braun-Blanquet method in Sipoo and Tammela sites. Restoration (ditch blocking and/or tree removal) was done 4‒22 years before measurements. Restored sites were wetter than drained sites but drier than pristine sites. Peat temperature was higher in the ditches of restored sites and the coverage of cottongrass (Eriophorum vaginatum) increased a little. Both drained and restored sites were methane sources during the growing season. The annual flux of restored sites (4.02 ± 1.21 g m-2 yr-1) was little bit higher than drained sites (2.86 ± 1.57 g m -2 yr-1). The highest flux was measured from pristine sites (8.38 g m-2 yr-1). Methane fluxes from the ditches increased most and they were close to the fluxes from hollows of pristine site. The age of restored site did not affect the methane fluxes although the highest fluxes were measured from the youngest site. The results were not, however, statistically significant due the huge variation within and between the sites. The fluxes of restored sites were closer to the fluxes of pristine peatlands found from literature compared to drained sites, which means that restoration was successful and there was not a big problem for climatic point of view.
Subject: ennallistaminen
kammiomittaus
metsäojitus
metsänkasvatuskelvottomuus
metaani
suo


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu_TH_final2016.pdf 1.832Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record