Väljennyshakkuun vaikutukset männyn taimien syntyyn ja alkukehitykseen Pohjois-Suomessa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092300
Julkaisun nimi: Väljennyshakkuun vaikutukset männyn taimien syntyyn ja alkukehitykseen Pohjois-Suomessa
Tekijä: Kyrö, Johannes
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2016
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092300
http://hdl.handle.net/10138/163715
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Skoglig ekologi och resurshushållning
Forest Ecology and Management
Metsien ekologia ja käyttö
Tiivistelmä: Väljennyshakkuun alkuperäinen tarkoitus on lisätä luontaisen uudistamisen edellytyksiä. Noin kymmenen vuotta väljennyshakkuun jälkeen tehdään varsinainen siemenpuuhakkuu. Väljennyshakkuu metsänhoidon menetelmänä on tunnettu jo pitkään, mutta se ei ole vakiintunut käytäntöön. Väljennyshakkuuta suositellaan metsänhoito-ohjeissa ja suosituksissa vaikka tutkimustietoa on vielä vähän. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää eri tekijöiden vaikutusta taimettumiseen männyn luontaisessa uudistamisessa. Tutkimuksen päätarkoitus on selvittää erilaisten väljennyshakkuutiheyksien vaikutusta taimien lukumäärään ja pituuteen. Maanmuokkaus ei perinteisesti kuulu väljennyshakkuulla uudistettavan männikön uudistamisketjuun, mutta se otetaan tarkasteluun, koska maanmuokkauksen on todettu parantavan taimettumista luontaisen uudistamisen aloilla. Äestyksellä pystytään tekemään maanmuokkaus tiheänkin siemenpuuston alle vaurioittamatta merkittävästi siemenpuiden juuristoa (esim. Norokorpi 1983), joten maanmuokkauksen vaikutusta väljennyshakkuun yhteydessä on perusteltua selvittää. Lisäksi työssä selvitetään pintakasvillisuuden vaikutusta männyn taimettumiseen. Aineisto on kerätty Luonnonvarakeskuksen koemetsiköistä, jotka sijaitsevat Lapissa ja Kainuussa. Koemetsiköissä sijaitsevat koealat on hakattu tiheyksiin 50, 150 ja 250 r ha-1 vuosina 2004 – 2008, joiden lisäksi koemetsiköissä on väljentämättömät koealat. Äestyksen vaikutuksen selvittämistä varten on tiheyksiin 50 ja 150 r ha-1 väljennetyt ja äestetyt koealat. Aineistoa on seitsemän vuoden tarkastelujakson ajalta. Tutkimuksessa tehtiin aineiston pohjalta yhteensä neljä lineaarista sekamallia männyn taimien lukumäärälle ja pituudelle. Sekamalleilla saatiin otettua huomioon aineiston hierarkkinen rakenne. Siemenpuuston tiheyden ollessa 50 kpl ha-1 taimia syntyi tarkastelujakson aikana hieman enemmän kuin väljentämättömiin koealoihin. Taimien määrä oli kuitenkin vähäinen ajatellen menestyksekkään uudistamisen edellytyksiä. Tiheys 50 r ha-1 oli paras taimien pituuskehityksen kannalta. Tulosten mukaan maanmuokkaus lisäsi merkittävästi taimien lukumäärää, mutta pituuteen se ei vaikuttanut. Väljennyshakkuuta ei näiden tulosten perusteella kannattaisi tehdä ilman maanmuokkausta. Mallien mukaan kasvillisuudella oli usein negatiivinen vaikutus taimien lukumäärään ja myös hakkuutähteet vaikuttivat taimimäärää vähentävästi. Syntypaikka vaikutti taimien pituuteen, mutta ei lukumäärään. Kivennäismaan ja humuksen raja oli edullisin syntypaikka taimien pituuden kannalta.The idea of preparatory cutting is to improve possibilities for natural regeneration. Seed tree cutting is done usually about ten years after preparatory cutting. Preparatory cuttings as a forestry practice method has been known already for a long, but it is not yet commonly used in Finnish forestry. Preparatory cuttings is a recommended method in Finnish forestry guidelines even it is not well studied. The aim of study is to find out effects of different factors for the establishment of pine seedlings in natural regeneration. The main aim is to find out effects of stem density to the number and the height of seedlings. In old forestry literature site preparation does not include to forestry practices when preparatory cutting is a main method. In this study site preparation is examined, because it is known to increase the amount of seedlings when seed tree method is used. Site preparation can be done also under quite dense seed tree cover without essentially damaging trees staying on stand (e.g. Norokorpi 1983). Effects of ground and field layer vegetation are also examined. Data was recorded on study sites of Natural resources institute of Finland. Study sites locate in Northern Finland and eastern part of middle Finland. Experimental plots were thinned to densities of 50, 150 and 250 stems per hectare in 2004 –2008 and each site had also non-thinned control plots. To study effects of site preparation each study site had also plots that were thinned to densities 50 and 150 stems per hectare and prepared. Data is measured during seven years. To statistically test the effects of stem densities and site preparation on the number and height of seedlings four linear mixed effect models were constructed. More seedlings were recorded on stands thinned to density 50 stems per hectare than on non-thinned stands. However, the amount of seedlings in all stem densities was inadequate for successful regeneration. Density of 50 stems per hectare was best for height growth of seedlings. Site preparation increased significantly the amount of seedlings, but it didn’t have statistically significant effect on the height of seedlings. According to the results of the present study preparatory cutting without site preparation does not increase the amount of seedlings to the level required. Statistical models showed that vegetation had often a negative impact to number of seedlings. Logging waste had also a negative impact to the number of seedlings. Spot of germination had statistically significant effect to height of seedlings, but not to number of seedlings. The border zone between the exposed mineral soil and humus was the most favourable spot for the height growth of seedlings.
Avainsanat: väljennyshakkuu
mänty
siemenpuuhakkuu
maanmuokkaus
pintakasvillisuus


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Johannes Kyrö_gradu.pdf 1.034MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot