Language that brings us together and sets us apart : Transnationalism and language in the experiences of foreign degree students at the University of Helsinki

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273523
Title: Language that brings us together and sets us apart : Transnationalism and language in the experiences of foreign degree students at the University of Helsinki
Author: Hannula, Krista
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273523
http://hdl.handle.net/10138/163797
Thesis level: master's thesis
Discipline: Social and Cultural Anthropology
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social- och kulturantropologi
Abstract: International student action is characterised by cross border mobility and maintaining contacts around the world. English language is a significant aspect of internationalisation of higher education and an important factor in students’ endeavours of mobility. Transnationalism examines mobility through networks of interaction and dependence that span across state borders. In the context of the individual this means social connections formed and maintained simultaneously to country of origin and new place of residence. The purpose of this study is to describe the motives and experiences of foreign degree students at the University of Helsinki. This study examines especially two topics that affect foreign degree students in Finland, transnationalism and language. Qualitative research methods were used in this master’s thesis. Traditionally ethnographic methods are in the centre of anthropological inquiry. Because of the nature of the subject of this study the majority of data was collected using interviews. For this study ten foreign degree students from different stages of their studies were interviewed using a thematic interview. Additionally observations from international student events were used as data. The interviews were analysed using qualitative content analysis. The findings of this study describe foreign degree students’ motives of mobility, forms of life management and relevance of language in their experiences. The findings show that for students coming to Finland, significant motivators are lack of tuition fees, ability to study in English, appeal of country, valuation of higher education, and personal and professional benefits. The important factors in relation to life management are adapting to a new environment, social networks, and a sense of having two homes. Additionally experiences of studies and support services as well as thoughts about the future affect life management. English language was found to facilitate forming social relations in a new environment, networking within the university and multicultural communication. On the other hand, lack of Finnish skills marginalizes foreign students in Finnish society. The importance language skills is emphasised for students who want to stay in Finland after completing their studies. This study shows the significant role language plays in the different aspects of a foreign students life. The university community offers a basis for adapting through social inclusion of students into the international student community at the university. However, further integration into Finnish society requires initiative and effort. In this study, transnationalism appears especially in the social connections maintained with country of origin, for example via social media. Social connections with homeland are significant when faced with difficulties, while social connections formed locally gain significance over time. Social relations and familiarisation with new environment enhance feelings of belonging.Kansainvälisten opiskelijoiden toiminnalle on luonteenomaista liikkuvuus kansallisten rajojen yli ja ylläpidetyt kontaktit eri puolille maailmaa. Englannin kielellä on suuri merkitys korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle ja se on tärkeä vaikuttaja opiskelijoiden liikkuvuuspyrkimyksissä. Ylirajaisuustutkimus tarkastelee liikkuvuutta valtion rajojen yli ulottuvan vuorovaikutuksen ja riippuvuuden verkostojen näkökulmasta. Yksilöiden kontekstissa tämä tarkoittaa suhteita joita yksilöt luovat ja ylläpitävät sekä alkuperäiseen kotimaanhan että uuteen asuinmaahan. Tämän työn tarkoituksena on kuvata Helsingin yliopistossa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden toiminnan motiiveja ja kokemuksia Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kahta kansainvälisiä opiskelijoita Suomessa koskettavaa aihealuetta, ylirajaisuutta ja kieltä. Tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä. Antropologisessa tutkimuksessa etnografiset menetelmät ovat perinteisesti keskiössä. Tämän tutkielman tutkimuskohteen luonteen vuoksi pääosa aineistosta on kerätty haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelulla kymmenen yliopisto-opiskelijaa opintojensa eri vaiheilta. Lisäksi aineistona käytettiin havainnointeja kansainvälisille opiskelijoille suunnatuista tapahtumista. Haastattelut analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulokset kuvaavat ulkomaalaisten opiskelijoiden liikkuvuuden motiiveja, elämänhallinnan muotoja sekä kielen asemaa kokemuksissa. Keskeisinä motivaatiotekijöinä Suomeen tulevilla opiskelijoilla ovat koulutuksen maksuttomuus, englanti opetuskielenä, positiiviset mielikuvat Suomesta, korkeakoulutuksen arvostukseen liittyvät tekijät sekä liikkuvuuden tuomat henkilökohtaiset ja uraan liittyvät edut. Opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvät keskeiset vaikuttajat ovat uuteen ympäristöön sopeutuminen, sosiaalisten suhteiden verkosto ja kokemukset siitä, että koteja onkin kaksi. Elämänhallintaan vaikuttavat myös opintoihin liittyvät kokemukset ja tuki sekä ajatukset tulevaisuudesta. Englannin kieli helpottaa sosiaalisten suhteiden luomista uudessa ympäristössä, verkostoitumista yliopiston sisällä ja kommunikointia eri kulttuurien välillä. Toisaalta puuttuva tai vähäinen suomen kielen taito marginalisoi opiskelijat suomalaisessa yhteiskunnassa. Kielitaidon merkitys korostuu opiskelijoilla, jotka haluavat jäädä Suomeen opintojen päätyttyä. Tutkimus osoittaa kielen merkityksellisen roolin ulkomaalaisen opiskelijan elämän eri osa-alueilla. Yliopistoyhteisö tarjoaa lähtökohdan sopeutumiseen ottamalla tulijat mukaan kansainvälisten opiskelijoiden yhteisöön yliopistossa. Suomalaiseen yhteiskuntaan sisälle pääseminen puolestaan vaatii opiskelijoilta oma-aloitteisuutta ja panostusta. Tässä tutkimuksessa ylirajaisuus ilmenee erityisesti opiskelijoiden ylläpitämissä suhteissa kotimaahan, muun muassa sosiaalista median avulla. Kotimaan suhteet ovat merkityksellisiä ongelmatilanteissa, kun taas paikallisten sosiaalisten verkostojen merkitys korostuu ajan myötä. Sosiaaliset suhteet ja ympäristöön tutustuminen luovat tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon.
Subject: foreign degree students
language
transnationalism
internationalisation of higher education
ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat
kieli
ylirajaisuus
korkeakoulutuksen kansainvälistäminen


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record