Kahden vuoden paradigma ja muita näkemyksiä : Vanhempien ajatuksia sisarusten ikäeroihin vaikuttavista tekijöistä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273585
Title: Kahden vuoden paradigma ja muita näkemyksiä : Vanhempien ajatuksia sisarusten ikäeroihin vaikuttavista tekijöistä
Author: Moisio, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273585
http://hdl.handle.net/10138/163857
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vanhempien mielipiteitä ja ajatuksia sisarusten ikäeroista, syventää tietoa lastensaannin ajoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä tutkia vanhempien ensimmäisen ja toisen lapsen syntymäväleihin vaikuttavia tekijöitä. Suomessa syntymävälit ensimmäisen ja toisen lapsen välillä ovat kaventuneet naisilla keskimäärin melkein neljästä vuodesta hieman yli kolmeen vuoteen ja miehillä yli kolmesta ja puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Lisäksi lyhyiden, alle 27 kuukauden, syntymävälien osuus kaikista syntymäväleistä on kasvanut 30 prosentista 40 prosenttiin. Lyhyiden syntymävälien on todettu kasvattavan toisen raskauden ja synnytyksen aikaisten komplikaatioiden riskiä sekä vaikuttavan lasten myöhempään kehitykseen. Viimevuosina on myös kiinnitetty huomiota vanhempien terveysriskeihin lyhyillä syntymäväleillä. Vanhemmaksituloikä vaikuttaa ensimmäisen ja toisen lapsen syntymäväliin, mutta myöhentynyt vanhemmuuteen siirtyminen ei selitä kaikkea kaventuneiden ikäerojen ilmiön takana. Myös perhepoliittisilla etuuksilla on todettu olevan vaikutusta lasten syntymäväleihin, mutta tutkimusta ei ole tehty suoraan kysymällä vanhemmilta, millaisten tekijöiden koetaan vaikuttavan lasten syntymäväleihin. Yksilöiden pahoinvointi ja sairastavuus ovat ongelmallisia jo itsessään, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kontekstissa nämä problematisoituvat myös työkyvyttömyyden kannalta. Siksi on tärkeää tutkia, millaisten tekijöiden koetaan vaikuttavan lastensaannin väleihin, jotta yhteiskunnassa pystytään järjestämään olosuhteet, jotka eivät kannusta hyvinvoinnille haitallisiin ikäeroihin. Tutkimuksen aineisto on kerätty Ylen verkkosivuilla yhteistyössä Väestöliiton perhetutkijoiden kanssa. Kyselyyn tuli yhteensä 905 vastausta, mutta tutkimuksen mielenkiinnon kohdistuessa vanhempiin ja ensimmäisen ja toisen lapsen syntymäväleihin, mukaan valikoituivat vastaajat, joilla oli vähintään kaksi lasta, jotka eivät olleet kaksoset (N=628). Aineiston analyysi hyödyntää tilastollisia ja laadullisia analyysimenetelmiä. Määrällisessä tarkastelussa käytetään kuvailevia tilastollisia menetelmiä sekä faktori- ja regressioanalyysia. Avovastauksia analysoidaan laadullisella sisällönanalyysilla. Sisarusten Ikäeroja perustellaan käytännöllisillä sekä taloudellisilla argumenteilla ja monesti yksi perustelu sivuaa molempia lähtökohtia. Keskeisimpiä perusteluja eripituisille ikäeroille ovat käsitys sisarusten välisestä vuorovaikutuksesta, vanhemmuuteen ja arkeen liittyvät käytännölliset seikat sekä perheen talouteen ja työhön liittyvät näkökulmat. Lyhyellä ikäerolla sisarusten ajatellaan olevan läheisempiä leikkitovereita keskenään, mutta toisaalta myös riitelevän enemmän. Halu saada vauvavuodet kerralla pois alta on myös argumentti lyhyen ikäeron puolesta, mutta toisaalta vanhempien jaksaminen voi olla parempi pidemmällä ikäerolla. Ikäerojen perustelut ovat usein myös ristiriitaisia ja riippuvaisia vastaajan omista lähtökohdista ja ajatusmaailmasta, kuten on työelämän osalta. Perhepoliittiset etuudet vaikuttavat päätökseen lastensaannin väleistä. Ikäerojen kaventumisen taustalla koetaan vaikuttavan myöhentynyt vanhemmuuteen siirtyminen sekä yhteiskunnassa vallitseva paradigma kahden vuoden ikäerosta normiutuneena käytäntönä. Käsitys siitä, että sisarukset ovat parempia leikkitovereita, tulevat helpommin läheisiksi sekä huolehtivat toisistaan pitkällä ikäerolla kasvattaa ennustettua ensimmäisen ja toisen lapsen syntymäväliä puolella vuodella. Analyysin tulokset osoittavat, että vanhemmat toteuttavat sisäistä elämänhallintaa sopeutumalla vallitseviin olosuhteisiin, sillä omien lasten syntymäväliä pidetään pääsääntöisesti parhaana mahdollisena. Tutkimustieto ikäerojen vaikutuksesta sisarussuhteisiin ei vaikuta kaikilta osin tavoittavan vanhempia. Työelämällä on läpitunkeva vaikutus perheellistymiseen sen vaatimusten, mutta myös suorituskeskeisten käytäntöjen kautta. Yhteiskunnassa vallitseva kahden vuoden paradigma vaikuttaa voimakkaasti vanhempien ajatuksiin lasten ikäeroista
Discipline: Social and Public Policy
Yhteiskuntapolitiikka
Samhällspolitik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Moisio_Yhteiskuntapolitiikka.pdf 2.082Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record