The impact of social context on perceptions of entrepreneurship : The special role of communities

Abstract

The aim of this thesis is to examine how an understanding of entrepreneurship and entrepreneurial action is formed in interaction with socially relevant context. In order to answer the research problem, the process of forming an understanding of entrepreneurial action in community context is enlightened with an illustrative case of a student-led entrepreneurial community, Aalto Entrepreneurship Society. The objective is to provide insights into group processes that have consequences for individual behavior and thereby contribute to prior research that has suggested that the networks and social groups within which people and groups are embedded have significant consequences for the nature of their future projects.

The analysis of the empirical data builds on existing theories on entrepreneurial action such as role identity theory and theory of planned behavior but also on concepts and themes derived from the data capturing the identity and practice negotiations of the entrepreneurial community. The data of this study consists of internal and external communications of Aaltoes over the last five years, from mid-2009 to mid-2014. In total, the data consists of over 2200 discussions threads and documents capturing the discourse and practices the community employed to define its mandate and organize its operations. The focus of the detailed content analysis is on the formation of shared understanding of entrepreneurial action and the identity work of the community.

The main contribution of this thesis is to provide empirical insights into the group processes that in the light of prior research affect individuals’ later entrepreneurial behavior. The results show that the community forms a shared understanding of entrepreneurial action with a strong normative dimension. This understanding serves as a basis for creating feelings of belonging and consequently feelings of commitment but also as a basis for dissociation from other actors and institutions that are perceived as non-entrepreneurial. The results suggest that while the understanding of entrepreneurial action reflects some widely shared perceptions, the collective identity and in particular the dimension of dissociative statements is defined through references to specific institutions and cultural features of community’s context. Consequently, the process of forming an understanding of entrepreneurship is embedded to different levels of surrounding environment thus making the groups’ and individuals’ perceptions of entrepreneurial action contingent on the context.

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen ympäristön vaikutusta yrittäjyyskäsityksen muotoutumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä yrittäjäkäsityksen ja –toiminnan sosiaalisesta oppimisesta yhteisökontekstissa tutkimalla opiskelijavetoista yrittäjyysyhteisöä, Aalto Entrepreneurship Societya. Tutkimuksen painopiste on ryhmäprosesseissa ja niiden merkityksessä yksilön toimintaa ohjaavalle yrittäjyyskäsitykselle. Tutkimustulokset liittävät tutkimuksen osaksi laajempaa keskustelua yrittäjäkäsityksen muotoutumisesta ja kontribuoivat aiempiin tutkimuksiin yrittäjäidentiteetistä, jotka ovat osoittaneet yrittäjäkäsityksen muodostuvan vuorovaikutuksessa ryhmien ja verkostojen kanssa.

Tutkimuksen analyysi pohjautuu aiempiin teorioihin yrittäjämäisestä toiminnasta kuten rooli-identiteetti-teoriaan ja suunnitellun toiminnan teoriaan, mutta myös organisaation kehitystä ja identiteettityötä kuvaavasta empiirisestä aineistosta esiinnousseisiin teemoihin. Tutkielman aineisto koostuu tiiviin yrittäjyysyhteisön Aaltoesin sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä vuosien 2008 ja 2014 välillä. Kokonaisuudessaan aineisto koostuu yli 2200 keskusteluketjusta, jotka kuvaavat yhteisön identiteetin luomista ja organisaation kehitystä. Sisällönanalyysin pääpaino on yhteisön yrittäjyyskäsityksessä sekä identiteettityössä.

Tulokset osoittavat, että yhteisö muodostaa jaetun käsityksen yrittäjämäisestä toiminnasta ja tämä käsitys sisältää vahvan normatiivisen ulottuvuuden. Käsitys toimiikin pohjana yhteisön kehittyvälle kollektiiviselle identiteetille, joka perustuu sekä vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen että vahvaan erottautumiseen muista, epäyrittäjämäisistä toimijoista. Tulokset osoittavat, että yhteisön käsitys yrittäjyydestä heijastelee osittain yleisesti jaettuja näkemyksiä yrittäjyydestä, mutta toinen puoli käsityksestä on paikallisesti määrittynyttä, sillä erontekoa tehdään tiettyihin toimijoihin ja kulttuurisiin piirteisiin yhteisön lähiympäristössä. Näin ollen yhteisön yrittäjyyskäsitys on riippuvainen ympäristöstä tehden myös yksilöiden yrittäjyyskäsityksistä paikallisia.