Että olisimme mekin kuten muut ihmiset täällä ihmisten joukossa : Kuvaus Helsingissä kerjäävien Romanian romanien ahdingosta ja transnationaalisista selviytymiskeinoista

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Saarela, Inka
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:25:19Z
dc.date.available 2010-05-04T13:25:19Z
dc.date.issued 2009-12-04
dc.identifier.other valttiivi:2009-361 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16397
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingissä kerjäävien Romanian romanien ahdinkoa ja transnationaalisia selviytymiskeinoja. Ajatuksena on ymmärtää transnationaali kerjääminen yhtenä selviytymismallina, jota harjoitetaan liikkuvuuden ja sitä ylläpitävien verkostojen avulla. Ilmiö voidaan nähdä osana laajempaa meneillään olevaa globaalia liikehdintää, joka on helpottunut Euroopan unionin jäsenyyden tuoman vapaan liikkuvuuden myötä. Tarkoitus on myös selvittää, millaisena näyttäytyy romanien ahdinko etnisenä ryhmänä. Tutkimusaineiston muodostaa 13 Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom romanit tiellä -projektin tekemää haastattelua. Helsinkiin kerjäämään tulleita Romanian romaneja on aineistossa yhteensä kaksikymmentä. Analyysin tutkimusmenetelmänä on laadullinen teoriasidonnainen sisällönanalyysi, jossa aikaisempi tieto ja tutkimus toimivat aineiston analysoinnin tukena. Työ kulkee kahdessa osassa, jossa ensimmäisessä tutkitaan romaneja etnisenä vähemmistönä kulttuurin, marginaalin ja etnopolitiikan keinoin. Tämä muodostaa aikaisemman tutkimuksen kokonaisuuden, jonka tarkoitus on antaa samalla kuvaa Romanian romanien lähihistoriasta nykytilanteeseen. Koska aineiston henkilöt ovat kaikki Romanian kansalaisia, jotka ovat etniseltä taustaltaan romaneja, on tarkoitus luoda näkemystä siitä, miksi juuri heitä on kohdattu Helsingissä kerjäämässä. Tutkimuksen toisen osan muodostaa haastatteluaineiston analyysi, jossa aineistoa lähestytään kolmen eri teeman kautta. Nämä teemat ovat transnationaali liikkuvuus ja sitä mahdollistavat verkostot, vähemmistön asema sekä kerjääminen elinkeinona. Liikkuvuuden teemaa tarkastellaan kolmella eri tasolla: makro-, mikro- ja mesotasolla. Nopeatahtista liikkuvuutta peilataan aihetta käsittelevään transnationaalisen migraatiotutkimukseen osoituksena siitä, ettei kyse ole vain marginaalisesta ilmiöstä. Tutkimusaineiston ulkopuolisesta tarkastelusta siirrytään ryhmän sisäisiin suhteisiin, kun tarkastellaan romanien etnistä asemaa ja sitä, minkä merkityksen haastateltavat itse sille antavat. Etnisyyden lisäksi luodaan katsaus myös sukupuolen asemaan liikkeellä olevassa romaniyhteisössä. Lopuksi esitellään vielä, millaisena kerjääminen näyttäytyy aineiston henkilöiden näkökulmasta. Kerjäämisen yhteydessä voidaan puhua työstä, yrittäjyydestä tai puutteellisen sosiaaliturvan kompensaatiosta. Kerjäämiseen on liitetty myös epäilys järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuudesta. Sosioekonominen tausta näytti olevan haastateltujen liikkeellelähdön sysääjänä. Sosioekonomista taustaa ja köyhyyttä tarkasteltiin koulutustason sekä asuinolosuhteiden kautta. Romanien elämää vaikeuttivat yleisesti köyhyys, alhainen koulutustaso, vaikea työllisyystilanne sekä huonot asuinolosuhteet. Aineiston henkilöiden kertomus liikkeelläolostaan ja sen pituudesta tuki ajatusta siitä, että jatkuva liike tulisi hyväksyä migraatiomuotona. Liikkeelläolo saattoi vaihdella kausiluontoisesti pienistä pätkistä pidempiaikaisiin matkoihin. Sukkulamigraatioksi katsottu liikehdintä vaikutti olevan yleisin liikkumismuoto. Puhe elämäntapaan liittyvästä valinnasta tai kosmopoliittisesta kansalaisuudesta istui aineiston henkilöihin huonosti. He puhuivat enemmän pakosta, vaikka näkivätkin Romanian jäsenyyden Euroopan unionissa tuovan parempia mahdollisuuksia selviytyä. Haastateltavat käyttivät pääosin kahta verkostoa ollessaan liikkeellä: taloudellista ja sosiaalista. Sosiaaliset verkostot jakaantuivat hoivaverkostoon ja huhujen verkostoon. Verkostot tukivat toisiaan siten, että kuulopuheen perusteella voitiin valita määränpäämaa, josta lähetetään rahaa kotiin perheelle tai henkilölle, joka hoitaa matkalla olevan henkilön kotiin jääneitä sukulaisia, jotta matkalla oleva voi jatkaa liikkeelläoloaan. Taloudellinen riippuvuus saattaa syntyä jo ennen liikkeelle lähtöä, mikäli matka rahoitetaan velaksi otetulla rahalla. Toinen teema käsitteli haastateltujen puhetta omasta etnisyydestä ja sosiaalisesta identiteetistä. Käsitys siitä, miten muut heidät näkevät, oli melko negatiivista, mutta kaiken kaikkiaan oma etnisyys nähtiin positiivisena asiana. Erotteluita meihin ja muihin tehtiin suhteessa romaniryhmän ja valtaväestön välillä sekä myös romaniryhmien sisällä. Mielipiteet romanien ja Romanian valtaväestön väleistä jakautuivat melko tasaisesti. Romaninaisten asemasta voidaan aineiston perusteella sanoa, että he tuntuvat olevan melko tasa-arvoisessa asemassa. Aineiston perusteella voidaan katsoa, että kerjäämisessä on kyse eräänlaisesta vaihtoon perustuvasta säälitaloudesta, mutta vaikka kerjääminen täyttäisikin joitakin työn ja yrittäjyyden määritelmiä, ei sitä voida tarkastella pelkkänä liiketoimena. Ulkomailla kerjääminen näyttää siis olevan selviytymisstrategia, jolla kompensoidaan taloudellisten olojen heikentymistä kotimaassa. Ylisukupolvisuutta löytyi aineistosta niin katusoittajien soittotaidossa kuin kerjäämisen oppimisessa vanhemmilta. Johtopäätöstä järjestäytyneen rikollisuuden tai ihmiskaupan mahdollisuudesta ei aineiston perusteella voi tehdä, mutta pienemmässä mittakaavassa tapahtuvasta organisoitumisesta kylläkin. en
dc.language.iso fi
dc.title Että olisimme mekin kuten muut ihmiset täällä ihmisten joukossa : Kuvaus Helsingissä kerjäävien Romanian romanien ahdingosta ja transnationaalisista selviytymiskeinoista fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.html 9.337Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record