Vastakkainasettelut yhteiskuntasopimusneuvotteluissa : Juonirakenneanalyysi paljastamassa vastakkainasetteluita Helsingin Sanomien ja Kauppalehden pääkirjoituksista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273514
Title: Vastakkainasettelut yhteiskuntasopimusneuvotteluissa : Juonirakenneanalyysi paljastamassa vastakkainasetteluita Helsingin Sanomien ja Kauppalehden pääkirjoituksista
Author: Sipi, Annika
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273514
http://hdl.handle.net/10138/163985
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet yhteiskuntasopimuksesta useaan otteeseen. Neuvottelut ovat olleet vaikeat. Hallituksella ja järjestöillä on erimielisyyksiä siitä, miten työelämä tulisi järjestää. Hallituksen tavoitteena on säästöt Suomen heikon taloudellisen tilan vuoksi. Säästöt eivät sovi kaikille työmarkkinajärjestöille. Yhteiskuntasopimuksen lisäksi mediassa on keskusteltu luokkayhteiskunnan paluusta Suomessa. Median eri tekstit kertovat yhteiskunnalle, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Näin ollen median tekstejä voidaan käyttää apuna yhteiskunnan tutkimisessa. Tutkielmassa kysytäänkin, minkälaisia vastakkainasetteluita Helsingin Sanomat ja Kauppalehti pääkirjoituksissaan löytävät yhteiskuntasopimusneuvotteluista. Toinen tutkimuskysymys on, mitä löydetyt vastakkainasettelut kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta. Kolmanneksi tutkimuksessa kysytään, miten juonirakenneanalyysin avulla voidaan löytää vastakkainasetteluita. Korporatismia voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, mutta tutkimukseen on nyt valittu luokan ja vastakkainasettelun näkökulmat. Korporatismilla tarkoitetaan päätöksentekojärjestelmää, jossa valtion hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopii työelämän järjestämisestä. Korporatismilla ja luokalla on erityinen yhteys, sillä juurikin järjestäytyneet ammattiliitot tekevät työelämää koskevia päätöksiä yhdessä hallituksen kanssa. Eri ammatit puolestaan jakavat ihmisiä eri luokkiin. Ammatti on yksi keskeisimmistä tavoista jakaa ihmisiä luokkiin. Ammatin merkitys on kuitenkin vähentynyt ja sen rinnalla voidaan puhua esimerkiksi kulttuurisesta luokasta. Tällöin maku on ihmisiä luokitteleva tekijä. Median tekstien perusteella voidaan sanoa jotakin siitä, minkälaisena suomalainen luokkayhteiskunta tällä hetkellä näyttäytyy. Tutkimuksessa on käytetty aineistona Helsingin Sanomien ja Kauppalehden pääkirjoituksia. Pääkirjoituksia on tarkasteltu toukokuun 2015 lopulta maaliskuuhun 2016. Molemmista lehdistä on valittu kymmenen tekstiä. Pääkirjoituksia on lähdetty tarkastelemaan juonirakenneanalyysilla. Metodi on tekstianalyysia ja liittyy vahvasti muihin tekstianalyysin suuntauksiin, kuten retoriikkaan ja semiotiikkaan. Juonellisuuden tarkoituksena on löytää tekstien ilmisisältö eli juonirakenne. Tekstien analyysi lähtee siitä, että eri juonenkäänteet numeroidaan. Yksi juonenkäänne on sellainen, että sillä on merkitystä juonen etenemisen kannalta. Pääkirjoituksia voidaan pitää juonellisina kertomuksina esitystavansa vuoksi. Kirjoituksissa on rakenne, jonka tavoitteena on lukijan vakuuttaminen. Juonellista rakennetta voidaan pitää yhtenä retorisena keinona. Retoriikka määritellään lukijan tai yleisön vakuuttamiseksi. Retoriikka tutkii niitä erilaisia keinoja, joilla yleisö pyritään vakuuttamaan. Tutkimus osoittaa, että on löydettävissä tekstejä, joiden rakenne on hyvin tyypillinen pääkirjoituksille. Pääkirjoituksissa on aluksi esitetty nykytilanne jollakin tietyllä tavalla. Tämän jälkeen on kuvattu, minkälaisia ongelmia nykytilanteeseen liittyy. Seuraavaksi lehti esittelee oman ratkaisunsa ongelmiin ja lopuksi lehti perustelee kantansa ja valitsemansa ongelmanratkaisun. Yhtenä vakuuttamisen keinona lehdet käyttävät Suomen heikkoa taloustilannetta. Taloudella perustellaan hallituksen toimet. Hallitusta ei teksteissä kritisoida, vaan työmarkkinajärjestöt ovat yhteiskuntasopimuksen onnistumisen tiellä. Helsingin Sanomat pyrkii katsomaan tilannetta eri näkökulmista. SAK:ta lehti puolustelee ja pyrkiikin näkemään vastakkainasettelua porvarihallituksen ja joidenkin ammattiliittojen välillä. Kauppalehti ei puolestaan näe SAK:ta Helsingin Sanomien tavoin sovittelevana, vaan se laittaa järjestön vastakkain sekä EK:n että hallituksen kanssa. Helsingin Sanomat kritisoi hieman myös EK:ta, mutta Kauppalehti puolestaan ei. Helsingin Sanomat tuo esille myös sen, että yhteiskuntasopimuksen tekeminen on vaikeaa arvovaltataistelun vuoksi. Perinteisellä oikeisto-vasemmisto-ulottuvuudella on edelleen merkitystä. Vastakkainasettelu näyttäytyy lehdissä hieman erilaisena. Helsingin Sanomat puolustelee SAK:ta ja pitää sitä sovittelevana. Kauppalehti puolestaan ei näe järjestöä yhtä sovittelevana. Arvovaltataistelua on neuvotteluissa edelleen. Pääkirjoitusten perusteella voidaan sanoa, että ammatit ja ammattiliitot vaikeuttavat yhteiskuntasopimusneuvotteluita. Ne eivät tee sopimusta porvarihallituksen kanssa arvovaltaisista syistä. Tässä mielessä ammatit jakavat ihmisiä edelleen erilaisiin ryhmiin. Erilaiset arvot ja intressit toimivat edelleen yhteiskuntaa jakavina ja ammatti kertoo, minkälaisia arvoja ja intressejä yhteiskunnassa on.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record