Sobre los paradigmas de los pronombres átonos de la tercera persona en las zonas fronterizas de España y Portugal

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606202520
Julkaisun nimi: Sobre los paradigmas de los pronombres átonos de la tercera persona en las zonas fronterizas de España y Portugal
Tekijä: Kekäläinen, Antti
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Euroopassa puhutun Espanjan kielen normiin juurtunut datiivipronominin käyttö suoraan objektiin viitattaessa ei esiinny muissa romaanisissa kielissä säännönmukaisesti – espanjan normissa tämä muoto on vakiintunut vain elollisten maskuliiniobjektien yhteyteen ja tunnetaan nimellä leísmo. Espanjan kielen murteissa painottomien pronominien käyttö ei kuitenkaan seuraa tätä sääntöä, vaan pronominien valintaan joillain alueilla vaikuttavat taustalla muut tekijät kuin latinasta periytyvät suku- ja sijajärjestelmä. Portugalin normissa vastaavaa ei havaita, mutta murteellisesti joitain viitteitä normista poikkeavaan käyttöön löytyy erityisesti portugalin muista kuin Euroopassa puhutuista varianteista. Tässä tutkimuksessa vertaillaan kolmannen persoonan painottomien akkusatiivi- ja datiivipronominien käyttöä portugalin ja espanjan murteissa maiden rajan molemmin puolin. Käytössä on murrekorpus sekä espanjasta että portugalista. Korpusten tarjoamien esimerkkien avulla selvitetään, esiintykö yllä mainittuja poikkeamia myös Euroopan portugalissa ja vertaillaan saatuja tuloksia espanjan vastaaviin ilmiöihin. Tutkimuksessa havaitaan, että portugalin murteissa datiivipronominin käyttöä ei laajasti esiinny suoraan objektiin viittaavana, eikä pronominiparadigma poikkea latinasta periytyvästä etymologisesta paradigmasta. Myös rajan toisella puolella, Espanjan läntisimpien provinssien länsiosissa, pronominien käyttö seuraa läheisesti latinasta polveutuvaa etymologista paradigmaa – provinssien itäosissa Kastiliasta lähtöisin oleva viittauksellinen paradigma (paradigma referencial) sen sijaan esiintyy. Kielihistoriallisesti tälle voitaisiin katsoa löytyvän selityksen alueiden kansoittamisen eri lähteistä ja historiallisista valtasuhteista Pyreneiden niemimaalla. Itäisimmät osat tutkituista alueista saivat vaikutteita eniten Kastiliassa puhutuista murteista, väliin jäävät alueet Leónin alueen murteista ja läntisimmät, nykyään Portugalille kuuluvat alueet, luonnollisesti Galician ja Portugalin alueella puhutusta vulgaarilatinan muunnoksesta. Toisaalta tutkimuksessa havaitaan monia aiemmin esitettyjä väitteitä pronomineista. Esille tulevat laajamittaisesti muun muassa yksikön datiivipronominin käyttö viitatessa monikkoon, erityisesti portugalissa, sekä maskuliinin monikkoon viittaavien pronominien vaihtelevat muodot espanjassa. Näihinkin ilmiöihin selitysten katsotaan olevan historiassa – jälkimmäisessä tapauksessa monikkomuodon myöhäisessä vakiintumisessa. Toisaalta useita yleisesti leísmoksi viitattuja tapauksia havaittiin paljon molemmissa kielissä – näihin selitykset löytyvät muun muassa verbejä seuraavista infinitiivirakenteista ja joidenkin verbien järjestäytymisen muutoksista. Lisäksi portugalissa havaitaan datiivipronominin (lhe) käyttöä paikan komplementtien yhteydessä ja runsasta ”semanttisten datiivien” käyttöä. Näistä ensimmäistä löydetään usein myös elottomaan komplementtiin viitatessa, mikä vahvistaa käsitystä datiivipronominien poikkeavista käytöistä myös portugalin murteissa. Saatujen tulosten perusteella voidaan selkeästi havaita Espanjan läntisimpien ja eteläisimpien osien yhteys etymologiseen pronominiparadigmaan, joka vallitsee kaikkialla Portugalissa.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201606202520
http://hdl.handle.net/10138/164249
Päiväys: 2015
Oppiaine: espanjalainen filologia
Spanish Philology
Spansk filologi


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
sobrelos.pdf 781.2KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot