Päätöksenteon avoimuus ja medioituminen Suomen konsensusdemokratiassa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1094-7
Julkaisun nimi: Päätöksenteon avoimuus ja medioituminen Suomen konsensusdemokratiassa
Tekijä: Vesa, Juho
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Viestintä
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - URN:ISSN:2343-2748
Tiivistelmä: In the Finnish consensus democracy, public discussion has traditionally played a small role in policymaking. Consensus and compromises have been built within small circles of policymakers behind closed doors, and the strong position of civil servants, president and interest organizations has limited public discussion. Institutional and cultural changes have, however, created new pressures for policymakers to act in media publicity. The norm of openness has been strengthened in society (i.e. policymaking is expected to be more transparent than before); politics has been mediatized (i.e. the significance of media in politics seems to have increased); the role of committees has been reduced in policy preparation; and parliamentarism has been strengthened. This thesis examines how openly Finnish policymakers (i.e. politicians, civil servants and interest organizations) act towards public discussion. It studies how policymakers participate in discussions taking place in media publicity, what kind of rules on public communication policymaking institutions include and how institutions have reacted to the strengthening of the norm of openness. The study also asks how strongly policymaking is mediatized i.e. what is the significance of media publicity in policymaking and to what extent does the news media affect policymaking. The article-based thesis is based on two case studies and a survey of members of parliament (MPs). The case studies focus on a social security reform committee (2007 2009) and a government s programme to increase productivity in state administration (2002 2011). Case study data consists of interviews with policymakers and journalists, media articles, government information material and policy documents. MPs were surveyed on the news media s agenda-setting power (i.e. the media s influence on political institution agendas). The results show that the tradition of looking for a consensus constrains the openness of public discussion in Finland. Policymakers prefer not to talk about policy negotiations in detail in public because publicity can freeze negotiations. The way that members of the multi-party government manage the news can weaken accountability by reducing citizens possibilities to evaluate politicians behaviour. Policymakers manage publicity through common publicity rules. For instance, ministers are not usually expected to make public statements during tripartite policy preparation. Citizens and the media, however, presume openness. Thus, policymakers cannot withdraw completely from publicity. They have created public information practices that simultaneously meet the expectations of openness and secure working peace for policy preparation. For instance, policymakers can publish information regarding policy preparation actively but on such a general level that it does not lead to public discussion. Civil servants, who act in a neutral way regarding publicity, often have a central role in informing the public, which can narrow publicity and transparency. Moreover, the majority of MPs think that the news media s behaviour affects public discussions much more than policy processes and decisions made by the government and parliament. Results indicate that the core of policymaking is often still rather isolated from publicity. Media publicity affects symbolic politics (i.e. politicians competition for voters) more than actual decisions. Policymaking institutions have developed means to protect policy processes against media publicity and the demands for openness. Results support conclusions of earlier research, suggesting that mediatization is rather shallow: it has changed symbolic politics and public information activities more than policymaking.Suomen konsensusdemokratiassa julkisella keskustelulla on ollut perinteisesti ohut rooli poliittisessa päätöksenteossa. Yhteisymmärrystä ja kompromisseja on rakennettu päättäjien pienessä piirissä suljetuin ovin, ja virkamiesten, presidentin ja etujärjestöjen vahva asema ovat rajoittaneet julkista keskustelua. Institutionaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin luoneet päättäjille uudenlaisia paineita toimia mediajulkisuudessa. Avoimuuden normi on vahvistunut yhteiskunnassa eli päätöksenteolta odotetaan aiempaa suurempaa läpinäkyvyyttä, politiikka on medioitunut eli median merkitys politiikassa näyttää kasvaneen, komiteoiden rooli päätösvalmistelussa on pienentynyt ja parlamentarismia on vahvistettu. Väitöskirja tutkii, miten avoimesti suomalaiset päättäjät eli poliitikot, virkamiehet ja etujärjestöt suhtautuvat julkiseen keskusteluun. Se tarkastelee, miten päättäjät osallistuvat mediajulkisuudessa käytävään keskusteluun, millaisia julkiseen viestintään liittyviä sääntöjä päätöksentekoinstituutioissa on, ja miten instituutiot ovat reagoineet avoimuuden normin vahvistumiseen. Tutkimus kysyy myös, miten vahvasti poliittinen päätöksenteko on medioitunut eli mikä merkitys mediajulkisuudella on päätöksenteossa ja missä määrin uutismedia vaikuttaa päätöksentekoon. Artikkeliväitöskirja pohjautuu kahteen tapaustutkimukseen sekä kansanedustajakyselyyn. Tapaustutkimukset käsittelevät Sosiaaliturvan uudistamiskomiteaa (2007 2009) ja valtion tuottavuusohjelmaa (2002 2011), ja niiden aineistona on käytetty päättäjien ja toimittajien haastatteluja, mediajuttuja, tiedotusmateriaalia sekä asiakirjoja. Kansanedustajakysely käsitteli uutismedian agenda setting -valtaa eli median vaikutusta poliittisten instituutioiden asialistoihin. Tutkimus osoittaa, että konsensuksen etsimisen perinne rajoittaa julkisen keskustelun avoimuutta Suomessa. Päättäjät eivät mielellään tuo neuvottelujen yksityiskohtia julkisuuteen, koska julkisuus voi lukkiuttaa neuvotteluasetelmia. Monipuoluehallitusten jäsenten harjoittama julkisuudenhallinta voi heikentää tilivelvollisuutta vähentämällä kansalaisten mahdollisuuksia arvioida poliitikkojen toimintaa. Päättäjät hallitsevat julkisuutta yhteisten julkisuussääntöjensä avulla. Esimerkiksi ministereiltä ei yleensä toivota julkisia kannanottoja kolmikantaisen valmistelun aikana. Kansalaiset ja media kuitenkin odottavat avoimuutta, joten päättäjät eivät voi täysin vetäytyä julkisuudesta. He ovat luoneet tiedotuskäytäntöjä, jotka samanaikaisesti vastaavat avoimuuden vaatimuksiin ja turvaavat valmistelulle työrauhan . Esimerkiksi valmistelusta voidaan tiedottaa aktiivisesti, mutta niin yleisellä tasolla, että julkista keskustelua ei synny. Neutraalisti esiintyvillä virkamiehillä on usein keskeinen rooli tiedottamisessa, mikä voi kaventaa julkisuutta ja läpinäkyvyyttä. Kansanedustajien enemmistön mielestä uutismedian toiminta vaikuttaa huomattavasti enemmän julkiseen keskusteluun kuin valtioneuvoston ja eduskunnan tekemiin päätöksiin ja päätöksentekoprosesseihin. Tulokset osoittavat, että poliittisen päätöksenteon ydin on edelleen usein varsin eristetty julkisuudelta. Mediajulkisuus vaikuttaa enemmän symboliseen politiikkaan eli poliitikkojen kilpailuun äänestäjistä kuin varsinaisiin päätöksiin. Päätöksentekoinstituutiot ovat kehittäneet keinoja suojella päätöksentekoprosesseja mediajulkisuudelta ja avoimuuden vaatimuksilta. Tulokset tukevat aiempien tutkimusten johtopäätöstä, että medioituminen on melko pinnallista: se on muuttanut enemmän symbolista politiikkaa ja tiedotustoimintaa kuin päätöksentekoa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1094-7
http://hdl.handle.net/10138/164550
Päiväys: 2016-08-13
Avainsanat: viestintä
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
paatokse.pdf 555.1KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot