Essee muukalaisen käsitteestä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Susilahti, Atte
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:26:31Z
dc.date.available 2010-05-04T13:26:31Z
dc.date.issued 2009-05-11
dc.identifier.other valttiivi:2009-146 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16462
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Työ on esseemuotoinen tutkielma Georg Simmelin muukalaisen käsitteestä. Muukalaista tarkastellaan sekä muotona että hahmona ilmenevänä simmeliläisenä Kolmantena. Muukalaisen käsitteen sosiaalitieteellisen käytön haasteita ja mahdollisuuksia pohditaan sekä nykykeskustelun että Simmelin omien kirjoitusten pohjalta. Osa I tarkastelee Simmelin sosiologisen ajattelun tietoteoreettisia lähtökohtia. Sosiaaliteoreettisella tasolla Kolmanneksi määrittyy yksilöiden välisen vuorovaikutuksen mahdollistava ja siinä ilmenevä sosiaalinen. Sijoittamalla sosiaalinen yksilöiden välille syntyväksi itsenäiseksi kokonaisuudeksi vältetään sen tarkastelun palauttaminen joko yksilöön tai yhteisöön. Muukalainen osoittautuu sekä sosiaalisen ennakkoehtoihin sisältyvän Kolmannen sosiologiseksi muodoksi että itsessään yksilön ja yhteisön väliselle vastakkainasettelulle rakentuvaksi ilmiöksi. Sosiaalisen tietoteoria on samalla teoriaa muukalaisesta. Työn II-osa tarkastelee muukalaisen roolia Simmelin aikalaisdiagnostisessa analyysissä. Muukalaisuus ilmiönä näyttäytyy erityisenä modernin elämän kompensaatiomenetelmänä ja muukalaisen hahmot jonain, joihin suhtautumisessa modernin elämän epävarmuutta ja jännitteitä käsitellään ja rajataan. Muukalaisuus on sekä yksilöllisen olemisen ennakkoehto että sen rajallisuudesta muistuttava elementti, itsekin epävarmuuden ja tuntemattomuuden muodossa esiintyvä tapa käsitellä epävarmuutta. Työn III-osassa eritellään lyhyesti muukalaisuutta käsittelevää nykykeskustelua kärjistämällä siitä kolme eri lähestymistapaa. Systemaattista yhteiskuntateoriaa korostavasta näkökulmasta (esim. Rudolf Stichweh) muukalaisuus on modernissa yhteiskunnassa semanttisesti mahdotonta. Moderni muukalaisuus nähdään universaalina tai näkymättömänä, tieteellisen keskustelun tavoittamattomissa olevana ilmiönä. Muukalaisen esitetään menettäneen roolinsa Kolmantena. Postmodernistisemmassa aikalaisdiagnoosissa (esim. Zygmunt Bauman) huomio kiinnittyy systemaattisen tarkastelun ulkopuolelleen sulkemiin ilmiöihin: erontekojen hämärtymiseen, ambivalenssiin ja fragmentaarisuuteen. Moderniteetin ja muukalaisuuden ajatellaan sisältävän sekä järjestystä tukevia että sitä purkavia piirteitä. Muukalaisuus nähdään yhä yksityisemmin määriteltynä, mikä kuitenkin korostaa siitä keskustelemisen välttämättömyyttä. Kolmas lähestymistapa (esim. Julia Kristeva) liittää yhteen muukalaisuuden ja myöhäismoderniin sisältyvän sisäisen ja ulkoisen, subjektin ja objektin välisten erontekojen problematisoitumisen. Tällöin muukalaisuutta lähestytään myös tarkastelijan kokemuksena ja olemisen tapana. Esteettisten, mielikuvituksellisten sekä subjektin rajoja kyseenalaistavien piirteiden kautta muukalaisuudesta löydetään sekä taiteeseen, tieteeseen että uskoon viittaavia sävyjä. Vaikka essee ei varsinaisia tuloksia esitäkään, on sen tavoitteena ja lopputuloksena osoittaa muukalaisen olevan myöhäismodernissakin ajassa sekä vastauksia että kysymyksiä herättävä Kolmas. Epämääräisyydestään huolimatta muukalainen tuo keskusteluun esimerkiksi vierauden ja välinpitämättömyyden kaltaisia käsitteitä laajemman näkökulman ja mahdollistaa sen toisilleen vastakkaisinakin ilmenevien muotojen välisen vertailun. Ymmärrys muukalaisuuden eri ilmenemismuodoista voi myös osaltaan auttaa erittelemään ja pohtimaan esimerkiksi monikulttuurisuuden kaltaisia vaikeasti teoreettisesti tavoitettavia ilmiöitä. Vaikka muukalaisuus itsessään jää aina osin tieteellisen keskustelun ulkopuolelle, on sen tiedostaminen tarpeen määriteltäessä keskustelulle arvioinnin ja arvostelukyvyn mahdollistavia rajoja. en
dc.language.iso fi
dc.title Essee muukalaisen käsitteestä fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.html 7.372Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record