Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606182465
Title: Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset
Author: Rantala, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606182465
http://hdl.handle.net/10138/164859
Thesis level: master's thesis
Abstract: Valtion virkamieslakiin sisältyi ennen vuoden 2013 lakimuutosta yleinen valituskielto, joka merkitsi sitä, että virkamies sai hakea muutosta ainoastaan laissa erikseen lueteltuihin päätöksiin. Laissa noudatettiin enumeraatio- eli luetteloperiaatetta, joka oli poikkeus pääsääntöiseen oikeuteen hakea muutosta hallintopäätökseen. Muutosta haettiin tekemällä oikaisuvaatimus virkamieslautakunnalle. Asioiden käsitteleminen virkamieslautakunnassa tapahtui hallintomenettelyssä, koska virkamieslautakunta ei ollut tuomioistuin. Virkamieslautakunnan antamasta päätöksestä sai valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Virkamieslain valituskielto kumottiin 1.4.2013 voimaan astuneella lakimuutoksella ja samalla muutoksenhaku siirtyi virkamieslautakunnasta hallinto-oikeuksiin. Lakimuutosta alettiin valmistella, kun korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan KHO 2008:25 virkamieslain valituskiellon olevan perustuslain 21 §:n vastainen. Valituskielto johti siihen, ettei virkamies voinut saattaa kaikkia hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeneita päätöksiä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Valituskiellon alaan jäi merkittäviäkin päätöksiä, kuten päätös virkamiehen siirtämisestä. Lakimuutoksen jälkeen pääsääntönä on virkamiehen oikeus valittaa häntä koskevasta päätöksestä. Virkamieslakiin sisällytettiin kuitenkin edelleen lista tietyistä valituskiellon alaisista päätöksistä, kuten nimityspäätöksistä. Tutkielmassani on kolme varsinaista tutkimuskysymystä: 1) Miksi virkamieslain yleinen valituskielto kumottiin? 2) Millaisia vaikutuksia valituskiellon kumoamisella on ollut virkamiehen oikeusturvaan? ja 3) Miten valituskiellon kumoaminen on näkynyt hallinto-oikeuksissa? Haen vastauksia tutkimuskysymyksiini hyödyntäen oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja ja ennen kaikkea oikeuskäytäntöä. Tutkimusaineiston yksi osa koostuu kaikista hallinto-oikeuksiin tulleista virkamiesoikeudellisista valituksista ja hallintoriidoista valituskiellon kumoamisesta vuoden 2015 loppuun asti. Aineisto kattaa yhteensä 99 hallinto-oikeuksien ratkaisua. Lakimiesliitto on kerännyt tapaukset hallinto-oikeuksista ja olen saanut lakimiesliiton kautta aineiston hyödynnettäväksi tutkielmaani varten. Tutkin oikeustapauksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Pääpaino on määrällisessä tutkimuksessa. Tutkin oikeustapauksista erityisesti viittä osa-aluetta: suullisen käsittelyn myöntämistä, oikeudenkäyntikulujen korvaamista, päätösten lopputuloksia, muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja käsittelyaikoja. Laadullinen tutkimukseni keskittyy erityisesti aiemmin valituskiellon alaan kuuluneista päätöksistä tehtyihin valituksiin. Johtopäätöksenä tutkimuksessani totean, että virkamiehen oikeusturva on pääosin parantunut virkamieslakiin tehtyjen muutosten myötä. Valituskiellon kumoaminen on ollut selkeä parannus oikeusturvaan, kun valitusmahdollisuudet ovat laajentuneet. Sen sijaan muutoksenhaun siirtyminen hallinto-oikeuksiin ilmenee eroina hallinto-oikeuksien välillä, mistä muodostuu ongelmia virkamiesten yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisesti virkamiesasioiden käsittelyajoissa hallinto-oikeuksien välillä on suurta vaihtelua. Valituskiellon kumoaminen ei sen sijaan ole aiheuttanut hallinto-oikeuksissa suurta valitusryöppyä, vaan niin sanottujen uusien valitusten määrä on ollut hyvin maltillinen. Tällä hetkellä haasteena virkamiehen oikeusturvan kannalta ovat erot hallinto-oikeuksien välillä ja riski oikeuskäytännön epäyhtenäisyydestä. Epäyhtenäisyyttä poistaa vielä nyt mahdollisuus hakea aina muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, mutta lakiuudistus valituslupajärjestelmän tuomiseksi myös virkamiesoikeuteen on jo valmisteilla. Valituslupajärjestelmä voi jouduttaa asioiden käsittelyä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja mahdollistaa keskittymisen vain tärkeimpiin asioihin. Riskinä on kuitenkin oikeuskäytännön epäyhtenäisyys, kun valtion virkamiesasioita on käsitelty hallinto-oikeuksissa vasta muutaman vuoden ajan.
Discipline: Hallinto-oikeus
Administrative law
Förvaltningsrätt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record