Yksinäisyyden kokeminen gerontologisen sosiaalityön haasteena

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Vainio, Tuula
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:26:58Z
dc.date.available 2010-05-04T13:26:58Z
dc.date.issued 2009-09-24
dc.identifier.other valttiivi:2009-278 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16486
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tässä tutkielmassa tutkitaan kuntouttavan sosiaalityön mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevänä toimena ikääntyneiden yksinäisyyden kokemisen ehkäisemisessä. Vaikka suuri joukko ikääntyneitä onkin hyväkuntoisia, on osalla ikääntyneistä sosiaalisia ongelmia, kuten päihdeongelma tai yksinäisyys, jonka arvellaankin olevan yksi suurimmista ikääntyneiden sosiaalisista ongelmista. Tutkielman empiirisessä osassa tutustutaan menetelmään, joka voi olla yksi mahdollisuus ikääntyneiden yksinäisyyden kokemisen ehkäisemisessä. Helsinki Missiolla on meneillään projekti, Senioripysäkki, joka järjestää ikääntyneille ryhmätapaamisia. Näihin tapaamisiin on pyritty saamaan osallistujaksi ikääntynyt, jonka arvellaan olevan yksinäinen tai vaarassa syrjäytyä. Ryhmätapaamisia vetävät Senioripysäkin kouluttamat ohjaajat. Empiirinen aineisto käsittää Senioripysäkin ryhmätapaamisiin osallistuneiden ikääntyneiden haastattelulomakkeella kerätyt vastaukset kysymyksiin, joissa selvitetään yksinäisyyden kokemisen tunnetta ennen ryhmätapaamisia ja sen jälkeen. Lisäksi osallistujat ovat vastanneet kysymyksiin koskien muun muassa ystävien saamista ryhmätapaamista. Yksinäisyyden kokemisen ehkäisemiseen tarkoitetut toimet voidaan nähdä kuntouttavana sosiaalityönä, joka on saanut alkunsa lääkinnällisestä kuntoutuksesta. WHO:n vuonna 1981 tekemän määritelmän mukaan kuntoutus sisältää kaikki ne toimenpiteet, jotka tähtäävät vammauttavien ja vajaakuntoistavien olosuhteiden vaikutusten vähentämiseen ja vammaisen ja vajaakuntoisen henkilön saattamiseen kykeneväksi saavuttamaan sosiaalinen integraatio . Kuntouttavaa sosiaalityötä kutsutaan usein myös termillä empovering social work , joka kasvatustieteissä käännetään termillä voimaantua ja yhteiskuntatieteissä termillä valtaistua. Kuntouttavaa sosiaalityötä tehdään perinteisesti mm. pitkäaikaistyöttömien parissa, tässä tutkielmassa sitä tutkitaan gerontologisen sosiaalityön menetelmänä. Gerontologisen, eli vanhussosiaalityön tarve on kasvamassa samaa vauhtia kuin sen kohteet eli ikääntyneiden ihmisten määrä. Gerontologinen sosiaalityö kattaa sosiaalityön sisällön ja sen lisäksi ottaa huomioon ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet. Ikääntyminen on elämäntilanteena erityinen, jossa siirrytään työelämästä pois. Yhä useammin tämän muutoksen tapahtuessa ihminen on vielä fyysisesti hyväkuntoinen ja aktiivinen osallistuja. Perinteinen vanhus- käsite ei enää tunnu sopivan siihen nuorekkaaseen ja hyväkuntoiseen joukkoon, joka eläkkeelle jäätyään siirtyy kulttuuripalvelujen suurkuluttajiksi, matkustelee ja muutenkin nauttii elämästään. Heitä kutsutaankin seniorikansalaisiksi tai heidän sanotaan olevan kolmannessa iässä. Varsinainen vanhuus lasketaankin alkavaksi vasta 80 vuodesta eteenpäin. Leskeksi jääminen ja ystävien kuoleminen ympäriltä voi saada ihmisen kokemaan yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokeminen voi lisääntyä myös fyysisen kunnon heikkenemisen myötä. Esimerkiksi kuulon heikkeneminen voi saada ikääntyneen eristäytymään. en
dc.language.iso fi
dc.title Yksinäisyyden kokeminen gerontologisen sosiaalityön haasteena fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.html 6.795Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record