"Contact Zones" in Finnish (intercultural) education

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2277-3
Title: "Contact Zones" in Finnish (intercultural) education
Author: Layne, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-08-12
Belongs to series: Ethesis
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2277-3
http://hdl.handle.net/10138/165072
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study consists of four individual case studies on interculturality in Finnish education (Dervin, 2011; Dervin, Gajardo and Lavanchy, 2011). Central to this study are the different forms, experiences, discourses and conceptualizations of interculturality in education and, how they asymmetrically participate in constructing and re-constructing intercultural education as a contact zone (Pratt,1991, 1992). Pratt's (1991) contact zone theory applied to education sees the intercultural classroom as a social space where people meet, clash, and struggle with each other, often in contexts of highly asymmetrical relations of power(Pratt, 1991, p. 6). In this study the theory of contact zones (Pratt, 1991, 1992) is used as a social and political space (problematizing the presence of otherness considered as a disruptive force in Finnish education), and as an ideological framework to study interculturality at different levels of education in Finland, namely higher education, teacher education and basic education. By ideological I refer to a postcolonial approach that guides my study on investigating the experiences and discourses taking place and (re)producing intercultural education in this context. The aim of this study is to apply a postcolonial theoretical approach to intercultural education in Finland. I use postcolonial theories as an umbrella field, and problematize how the colonial history of Finland relates to and introduces the idea of intercultural education. The notion of intersectionality also helps me to understand how different dimensions (social class, race, language hierarchies, equality vs. justice, gender etc.) interact in the contact zones of interculturality and education. The four separate but interrelated studies included in this dissertation are: discussing hostipitality in higher education; contact zones in teacher education; the presentation of binary opposites in learning material and, in the last article, the theory of contact zone is studied in practice though a good case of successful contact zone in basic education. This study is qualitative in nature, concentrating on an understanding and problematizing of different aspects and layers of interculturality in education such as internationalization and intercultural education and contact zones. Different methods for data collection and analysis were applied. My PhD study also makes explicit the researcher s personal position in the field of study as well as professional development as a researcher in the choice of methods. The results discuss 1. the different dimensions of contact zones in relation to intercultural education; 2. the new idea of Finnishness, where race is central; 3. the methods to unpack whiteness as a social construct (i.e. de-colonizing methods for intercultural education in the Finnish context). These dimensions can be used as means to analyze intercultural education.Lisääntynen maahanmuuton ja korkeakoulujen kansainvälistymisen myötä interkulttuurinen/monikulttuurinen kasvatus ja koulutus ovat yleistyneet koulutuksen eri tasoilla Suomessa. Kansainvälistyminen nähdään tärkeänä Suomen kilpailukyvyn kannalta, mutta interkulttuurisuus (monikulttuurisuus) aiheuttaa ongelmia. Kasvatustieteen maisteri Heidi Laynen väitöskirjatutkimuksen Kontaktivyöhykkeet suomalaisessa (interkultturisessa) kasvatuksessa ja koulutuksessa tarkastelee, miten epäsymmetriset valtasuhteet vaikuttavat siihen, miten interkulttuurisuuteen liittyvä kasvatus ja koulutus rakentuvat koulutuksen eri tasoilla sekä, millaisia kokemuksia ja ongelmia niihin liittyy sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nousee Mary Louise Prattin kontaktivyöhyketeoriasta, jonka mukaan kontaktivyöhyke syntyy erilaisten historiallisten, sukupuolisten, etnisten ja uskonnollisten/hengellisten elämänkaarien sekä valta- ja tietoasetelmien kohdatessa. EROON EROTTELEVASTA INTERKULTTUURISUUSPEDAGOGIIKASTA Väitöskirjassaan Layne esittää kontaktivyöhyketeoriaa interkulttuurisuuskasvatuksen yhdeksi uudeksi lähtökohdaksi. Vallalla oleva käsitys kansainvälistymisestä ja interkulttuurisuuspedagogiikasta on jäänyt tasolle, jossa luodaan käsityksiä kiinteistä kansallisista kulttuureista, joihin ihmiset luokitellaan ja usein niihin liitetään myös esimerkiksi uskontoon, kieleen tai sosiaaliluokkaan liittyviä ennakkoluuloja. Tällainen eroja tuottava lähtökohta koulutuksessa on sokea sille, miten puhutaan (tai jätetään puhumatta) sosiaaliluokasta, ihonväristä tai kieltenopetukseen liittyvistä kielihierarkioista. Koulutuksella ja oppimateriaaleilla voidaan harjoittaa rodullistamista ja rasismia sekä ylläpitää käsityksiä erilaisista sukupuolirooleista sekä rehellisistä ja ahkerista valkoisista suomalaista, joihin kaikkia muita verrataan. Kontaktivyöhyketeorian avulla voidaan paremmin analysoida koulutuksen (piilo)rakenteita ja niiden merkityksiä yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tuntea kuuluvansa osaksi(koulutus)järjestelmää.
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ContactZ.pdf 1.192Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record