Constrained life chances : Intergenerational transmission of income in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1098-5
Title: Constrained life chances : Intergenerational transmission of income in Finland
Author: Sirniö, Outi
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-09-02
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1098-5
http://hdl.handle.net/10138/165073
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The resources possessed by one generation have a substantial impact on the life chances of the following generation. Parental material, social, and cultural resources influence children s educational attainment and occupational career paths. This study provides new information about socioeconomic attainment by concentrating on income ranking, especially the lowest and highest income levels. The subject of this study is related to the on-going discussion about equality in life chances; often inequality resulting from family background is considered to violate the norms of equal opportunity. This study evaluates how the socioeconomic characteristics of parents and events during the early-adulthood life course are associated with a person s achieved income level in adulthood. A longitudinal register-based data that covered the period 1970 2012 were used. The information on income was obtained from tax authorities and incorporated all forms of taxable income. Approximately 75 percent of Finns in their thirties have entered an income quintile different from that of their family of origin. The findings of this study demonstrated, first, that the lowest and the highest levels of income distribution had the most pronounced persistence across generations. Second, this intergenerational association between parental and offspring s income remained after adjustments for parental and offspring s characteristics. Third, no substantial change across cohorts from the 1990s onward occurred among men whereas a slightly strengthening intergenerational association was found among women with low-income parental background. Fourth, the results showed that the effects of parental background on income attainment are found at different stages of an offspring s life course; even within the same completed educational level, individuals from backgrounds with a higher parental income gained a higher income after graduation. Finally, the effects of educational attainment, labor market integration, and family formation on adult incomes are modified by parental background; a higher parental income compensates when disadvantageous life events occur, shielding offspring from poorer outcomes. This dissertation shows that inequality in Finland is specifically linked to the ends of the stratification. The resources of those with low and high income are differentiated so that social mobility is clearly hindered among those in the lowest social position, while those in the highest position maintain their privileges. The study further established that the intergenerational mechanisms creating outcomes in adulthood differ by gender, possibly owing to structural factors such as a gendered labor market. The study also demonstrated that intergenerational associations are complex combinations of life events and different parental resources: family background influences the transitions across young adulthood as well as the achieved social outcomes. This implies that enhancing understanding of stratification and intergenerational transmission entails implementing a broader approach, taking into account the cumulative nature of socioeconomic and demographic factors.Perhetausta vaikuttaa siihen, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla on saatavilla. Perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa. Sosioekonomisen ylisukupolvisuuden tutkimus kuvaa sitä, miten tasa-arvo toteutuu: perhetaustasta johtuvan eriarvoisuuden katsotaan usein rikkovan mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tulotason periytymistä sosiologisesta näkökulmasta: kiinnostuksen kohteena on sijoittuminen tulojakaumalle, erityisesti pieni- ja suurituloiseksi. Tutkimus selvittää, miten vanhempien tulotaso ennustaa heidän lastensa aikuisena saavuttamaa tulotasoa. Aineistona käytettiin rekisteripohjaista pitkittäisaineistoa, joka kattaa ajanjakson 1970 2012. Tulotiedot on saatu veroviranomaisilta, ja ne sisältävät kaikki valtionveronalaiset tulot. 30-vuotiaista suomalaisista noin 75 prosenttia on saavuttanut eri tulokvintiilin verrattuna perhetaustaansa. Tulotason ylisukupolvisuus on erityisen voimakasta pieni- ja suurituloisten joukossa. Yhteys vanhempien ja lasten tulotason välillä selittyy osittain muttei kokonaan erilaisilla sosioekonomisilla ja demografisilla ominaisuuksilla. 1990-luvulta lähtien ylisukupolvisuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta syntymäkohorttien välillä: tulotason periytyminen on pysynyt miehillä samalla tasolla, kun taas pienituloisilla naisilla on tapahtunut pientä ylisukupolvisuuden lisääntymistä. Lisäksi tulokset osoittavat, että perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useammassa vaiheessa elinkaarta. Saman koulutustason saavuttaneiden keskuudessa hyvätuloisten lapset saavuttavat useimmiten korkeammat tulot tai nopeamman tulokehityksen. Kouluttautuminen, työttömyys ja perheenmuodostus ovat yhteydessä aikuisena saavutettuun tulotasoon eri tavalla riippuen lapsuudenperheen tulotasosta: hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla. Tutkimus osoittaa, että eriarvoisuus Suomessa on keskittynyt yhteiskunnan kerrosten ääripäihin. Hyvä- ja pienituloisten resurssit eroavat toisistaan, ja resurssien puute johtaa siihen, että sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuudet vaikeutuvat. Hyväosaisilla etuoikeudet puolestaan pysyvät. Lisäksi tutkimus havainnollistaa, että sosioekonomisen ylisukupolvisen periytymisen mekanismit eroavat naisten ja miesten välillä, todennäköisesti rakenteellisista syistä johtuen. Ylisukupolvinen periytyminen pitää sisällään monitahoisia elämäntapahtumien ja perhetaustan resurssien yhdistelmiä: perhetausta vaikuttaa niin siihen, minkälaisia saavutuksia ja tapahtumia lapset ennen aikuisuutta kokevat, kuin siihen, mitä lapset aikuisena saavuttavat. Tästä johtuen moniulotteinen ylisukupolvisuuden mekanismien tarkastelu, jossa keskitytään erityisesti vähä- ja hyväosaisuuden kumulatiivisen luonteen selvittämiseen, lisäisi ymmärrystä siitä, mitkä eri tekijät selittävät yhteiskunnan jakautumista.
Subject: sosiologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
CONSTRAI.pdf 1.163Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record