Samapalkkaisuus - neuvoteltu oikeus : Naisten ja miesten palkkaeriarvoisuus poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä korporatistisessa Suomessa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Yleinen valtio-oppi fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies en
dc.contributor.author Saari, Milja fi
dc.date.accessioned 2016-08-02T09:26:48Z
dc.date.available 2016-08-17 fi
dc.date.available 2016-08-02T09:26:48Z
dc.date.issued 2016-08-27 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-1096-1 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/165108
dc.description.abstract This dissertation focuses on the politics of equal pay and unequal pay between women and men as a political and legal question in corporatist Finland in the 21st century. Its aim is to analyse what kinds of discursive and institutional orders frame the politics of equal pay and what these orders tell us about gendered power orders in Finnish gender equality policies and gender equality promotion. The study first asks how unequal pay gets represented as a social and political problem. Second, it examines how anti-discrimination legislation - which prohibits wage discrimination based on sex and demands employers to promote equal pay - clashes with wages as a negotiation issue (belonging to collective bargaining) in the political process of the formation of equal pay duties and in their implementation in workplaces. Third, the study analyses what kinds of challenges current right wing-conservative and neoliberal times mean for gender equality and equal pay policies, to their themes, institutions, language and actors. In the dissertation equal pay is analysed from a multidispiclinary perspective as an issue of gender equality policies, trade market policies and gender equality law. The dissertation includes five articles and a summary chapter. The study is framed with theoretical discussions on gender, power and corporatism and research on discourses, institutions and actors. The key theory applied is new feminist institutionalism in political science and the analysis of official and unofficial institutions from the perspective of gender. The main methodologies and methods in the dissertation are feminist discursive reading, Carol Bacchi's What is the Problem Represented to Be approach, feminist action research and research on equality promotion. The dissertation shows that the Paradigm of Benefits has gained the position of a hegemonic discourse in the politics of equal pay. In the Paradigm of Benefits equal pay is represented as a negotiation issue instead of framing it as a fundamental and human right. In gender equality politics there is a shift taking place and the direction is towards right-wing/conservative politics that focuses on individuals, neoliberal logics of the market and its discourses. The main conclusion of the dissertation is that the politics of equal pay should be understood as an area of human rights politics and the Finnish state should take more responsibility in implementing the principle of equal pay. The dissertation opens a new view on the politics of equal pay and through this also on representative democracy, fundamental and human rights, the reconfiguration of the corporatist system and the power relations between genders. en
dc.description.abstract Miksi sukupuolten palkkaeron pienentäminen on niin vaikeaa? Miksi velvoitteita tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien laatimiseen laiminlyödään työpaikoilla? Miten oikeistokonservatiivinen käänne näkyy samapalkkaisuuden politiikassa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tässä väitöskirjassa, joka koostuu viidestä artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Samapalkkaisuutta tutkitaan tasa-arvopoliittisena, työmarkkinapoliittisena ja oikeudellisena ilmiönä. Väitöskirjan tutkimuskohteena on samapalkkaisuuden politiikka ja naisten ja miesten palkkaeriarvoisuus poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä korporatistisessa Suomessa 2000-luvulla Väitöskirjassa tutkitaan, millaiset diskursiiviset ja institutionaaliset järjestykset rakentavat kehyksen samapalkkaisuuspolitiikalle ja mitä nämä diskursiiviset ja institutionaaliset järjestykset kertovat tasa-arvopolitiikan ja tasa-arvotyön sukupuolittuneista valtajärjestyksistä. Tutkimuskysymykset ovat: Miten sukupuolten välinen palkkaeriarvoisuus määrittyy yhteiskunnallisena ongelmana; miten palkkasyrjinnän kieltävä ja samapalkkaisuuden edistämistä edellyttävä tasa-arvo-oikeus ja palkat työmarkkinakysymyksenä kohtaavat poliittisessa prosessissa samapalkkaisuuden edistämisvelvoitteiden muotoilussa ja niiden toimeenpanossa työpaikoilla; ja mitä haasteita vallitseva oikeistokonservatiivinen ja uusliberaali aika asettaa tasa-arvo- ja samapalkkaisuuspolitiikalle, sen teemoille, instituutioille, kielelle ja toimijoille? Väitöskirjan teoreettinen viitekehys rakentuu korporatismin, vallan, sukupuolittuneiden diskurssien, instituutioiden ja toimijuuden tutkimuksesta. Keskeisin teoreettinen näkökulma on politiikan tutkimuksen feministinen uusinstitutionalismi ja virallisten ja epävirallisten instituutioiden ja toimijoiden analyysi sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna. Keskeisimmät tutkimusmenetelmät ovat feministis-diskursiivinen luenta, feministinen toimintatutkimus ja tasa-arvotyön tutkimus. Väitöskirjassa osoitetaan, että samapalkkaisuuden poliittisissa määrittelykamppailuissa hallitsevan aseman on saavuttanut hyötyjen paradigma, jossa samapalkkaisuus määrittyy neuvotteluiden kohteena sen sijaan, että se käsitettäisiin perus- ja ihmisoikeuksien eli oikeuksien paradigmassa. Tasa-arvopolitiikassa on käynnissä siirtymä kohti yksilöä korostavaa oikeistokonservatiivista politiikkaa ja sen uusliberaalia markkinalogiikkaa ja diskursseja. Väitöskirjan tärkein johtopäätös on, että samapalkkaisuuden politiikka tulee nähdä osana ihmisoikeuspolitiikkaa ja valtiovallan on otettava vahvemmin vastuu samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisesta. Väitöskirja avaa uuden näkökulman samapalkkaisuuden politiikkaan ja sitä kautta myös edustukselliseen demokratiaan, perus- ja ihmisoikeuksiin sekä korporatistisen järjestelmän murrokseen ja sukupuolten välisiin valtasuhteisiin. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-1095-4 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Helsingin yliopisto, 2016, Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. 2343-273X fi
dc.relation.ispartof Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2343-2748 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject politiikan tutkimus fi
dc.title Samapalkkaisuus - neuvoteltu oikeus : Naisten ja miesten palkkaeriarvoisuus poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä korporatistisessa Suomessa fi
dc.title.alternative Equal pay a negotiated right. Unequal pay between women and men as a political and judicial issue in corporatist Finland en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Kantola, Johanna fi
dc.ths Nousiainen, Kevät fi
dc.opn Korvajärvi, Päivi fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
samapalk.pdf 994.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record