The prevalence of Anaplasma phagocytophilum in Finnish dogs

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208426
Title: The prevalence of Anaplasma phagocytophilum in Finnish dogs
Author: Kapiainen, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Equine and Small Animal Medicine
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208426
http://hdl.handle.net/10138/165474
Thesis level:
Abstract: Only little data is available on seroprevalence of tick borne diseases in Finnish dogs. Worldwide these diseases, anaplasmosis being one of them, are relatively widely studied. In some European countries the disease has become more common than earlier and it has spread more towards North just in the last few years. The aim of this study was to investigate the seroprevalence of Anaplasma phagocytophilum –bacterium in Finnish dogs, the PCR-positivity in relation with seropositivity and the risk factors for exposure to a vector borne pathogen. The hypotheseis were that Anaplasma phagocytophilum is underdiagnosed in Finland, there are more Anaplasma phagocytophilum -infections and seropositive dogs in the southern parts of Finland and that hunting dogs are more susceptible for Anaplasma phagocytophilum -seropositivity compared to pet dogs. For material, 390 canine blood samples (serum, EDTA) were collected all around Finland. Of these samples, 50 were from hunting dogs. DNA was extracted from the EDTA-samples and with real-time -PCR the PCR-positive, bacteremic dogs, were spotted. Seropositivity was tested from the serum samples by using commercial SNAP 4Dx-test. The seroprevalence of anaplasmosis in Finnish dogs was 4,6% (18/390) and in hunting dogs 4,0% (2/50). Regionally in Åland there were more seropositive dogs than elsewhere in Finland. In Åland the seropositivity was 45% (9/20). Small dogs were more often seropositive than large dogs. Only two Finnish dogs were PCR-positive (2/390), meaning they had Anaplasma phagocytophilum -infection. These two dogs were seronegative. This study suggests that canine anaplasmosis is an important tick borne disease in Finnish dogs. The results show that dogs are commonly exposed to anaplasmosis especially in Åland islands and small dogs may be more susceptible to infection than large. It is unclear at this point if the prevalence of Anaplasma phagocytophilum -exposure will increase in other parts of the country due to the climate change and the northern spread of Ixodes ticks. The prevalence of actual infection is low. Because of this low number of Anaplasma phagocytophilum -positive dogs, no risk factors for infection could be identified in our study. Therefore, future studies with larger number of infected dogs are necessary to better understand the risk factors associated with Anaplasma phagocytophilum -infections in dogs and in people.Puutiaisvälitteisten tautien esiintyvyydestä suomalaisissa koirissa on vain vähän tutkimustietoa. Maailmanlaajuisesti nämä taudit, anaplasmoosi yhtenä niistä, ovat suhteellisen laajalti tutkittuja. Joissain Euroopan maissa tauti on yleistynyt ja se on myös levinnyt ylemmäs pohjoiseen Eurooppaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Anaplasma phagocytophilum -bakteerin esiintyvyyttä suomalaisissa koirissa, bakteremian suhdetta vasta-aineisiin ja arvioida altistumisen riskitekijöitä. Hypoteesejä olivat, että bakteeri on alidiagnosoitu Suomessa, Etelä-Suomessa on enemmän infektioita sekä vasta-ainepositiivisia ja että metsästyskoirat ovat alttiimpia tartunnalle kuin muut koirat. Materiaalina oli 390 koiran verinäytteet (kokoveri ja seerumi), joista 50 oli metsästyskoirien. Näytteitä kerättiin koko Suomesta. Kokoverinäytteistä eristettiin DNA, joka tutkittiin reaaliaikaisen PCR:n avulla bakteremian todentamiseksi. Vasta-ainepositiivisuus tutkittiin veren seeruminäytteistä kaupallisella SNAP 4Dx-testillä. Anaplasma phagocytophilumin vasta-aine-esiintyvyys suomalaisissa koirissa oli 4,6% (18/390) ja metsästyskoirissa 4,0% (2/50). Alueellisesti Ahvenanmaalla oli eniten positiivisia koiria, 45% (9/20). Pienet koirat olivat useammin vasta-ainepositiivisia kuin suuret. Vain kaksi koiraa oli PCR-positiivisia eli vain kahdella oli infektio (2/390). Molemmat näistä koirista olivat vasta-ainetestissä negatiivisia. Tämän tutkimuksen mukaan koiran anaplasmoosi on tärkeä puutiaisvälitteinen tauti suomalaisissa koirissa. Tulosten mukaan koirat altistuvat tartunnalle erityisesti Ahvenanmaalla ja pienet koirat voivat olla alttiimpia tartunnalle. Muualla maassa esiintyvyys oli pienempi, mutta on mahdollista, että se kasvaa tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen vuoksi ja puutiaisten levitessä pohjoisempaan. Varsinaisen infektion esiintyvyys oli pieni. Tästä syystä PCR-positiivisuuden ja riskitekijöiden välisiä suhteita ei voitu analysoida. Aihetta tulee tutkia tarkemmin ja tulevissa tutkimuksissa tulee ottaa laajemmasta joukosta koiria näytteitä, jotta saadaan enemmän tietoa infektioiden ja vasta-ainepositiivisuuksien suhteista sekä parempi ymmärrys Anaplasma phagocytophilum-infektioihin liittyvistä riskitekijöistä koiria ja myös ihmisiä ajatellen.
Subject: anaplasma phagocytophilum
anaplasmosis
dog
seroprevalence
anaplasmoosi
esiintyvyys
Discipline: Small Animal Internal Medicine
Pieneläinten sisätautioppi
Smådjurs internmedicin


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kaipainen.pdf 950.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record