Shetlanninlammaskoiran pinnallisen varpaankoukistajajänteen luksaation diagnostiset mahdollisuudet tietokonetomografian avulla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Equine and Small Animal Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Avdelningen för klinisk häst- och smådjursmedicin sv
dc.contributor.author Halonen, Eva-Lotta
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201804208446
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/165510
dc.description.abstract Pinnallinen varpaankoukistajajänteen luksaatio on yleinen shetlanninlammaskoirilla esiintyvä sairaus, jota suomalaisesta shetlanninlammaskoirapopulaatiosta sairastaa noin 6 prosenttia. Pinnallisen varpaankoukistajan luksaatiossa jänteen sivusiteet repeävät ja jänne pääsee luksoitumaan telaurasta. Sairauden syntymisen syyt ovat vielä epäselvät, mutta matalan kantaluun telauran on ajateltu altistavan sairaudelle. Tyypillisiä oireita pinnallisen varpaankoukistajan luksaatiossa ovat ajoittainen ontuminen ja turvotus kantaluun jänteen alueella. Hoitona pinnallisen varpaankoukistajan luksaatioon on tyypillisesti jänteen uudelleen kiinnitys telauraan kirurgisesti. Aikaisemmassa tutkimuksessa shetlanninlammaskoirien kintereiden skyline-röntgenkuvista on saatu tilastollisesti merkittävä ero kantaluun telauran syvyydelle suhteessa telauran leveyteen sekä pinta-alaan sairaiden ja terveiden koirien välillä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin voitaisiinko tietokonetomografiakuvausta käyttää jalostuksen apuna erottamaan sairaat koirat terveistä ja varmistuisiko tietokonetomografiakuvista sama tilastollisesti merkittävä ero kantaluun telauran syvyydessä. Tietokonetomografiakuvaus soveltuu erinomaisesti rakenteellisesti monimutkaisten kohteiden kuvaamiseen, sillä tietokonetomografiassa ei tapahdu samanlaista kohteiden summautumista kuin röntgenkuvauksessa. Lisäksi tietokonetomografian etuina ovat kolmiulotteiset kuvat sekä parempi kudoskontrasti kuin röntgenkuvauksessa. Kolmiulotteiset kuvat ja hyvä kudoskontrasti mahdollistavat tarkkojen mittausten suorittamisen. Haittapuolena tietokonetomografiakuvauksessa on kuitenkin sen kallis hinta. Tietokonetomografia perustuu potilaan läpäiseviin röntgensäteisiin, joiden tiheysmuutoksia erityiset detektorit mittaavat. Detektoririvejä voi olla joko yksi, jolloin puhutaan yksileike-tietokonetomografiasta, tai sitten monta, jolloin kyse on monileike-tietokonetomografiasta. Röntgensäteet saavat alkunsa röntgenputkesta. Tavanomaisin nykyään käytössä oleva tietokonetomografialaite on spiraalitietokonetomografialaite, jossa röntgenputkea pyöritetään potilaan ympärillä. Lopullinen tietokonetomografiakuva muodostetaan peräkkäisistä tai osittain päällekkäisistä kuvaleikkeistä. Kuvia pystytään käsittelemään jälkikäteen monella eri tapaa tietokoneohjelmilla ja myös muodostamaan kolmiulotteisia kuvia. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 16 terveestä ja 8 sairaasta shetlanninlammaskoirasta, joiden kintereet oli kuvattu tietokonetomografialla. Kuvista mitattiin kantaluun telauran syvyys, leveys ja pinta-ala, telauran syvyyden suhde telauran leveyteen, telauran syvyyden suhde telauran pinta-alaan, kantaluun pituus, kantaluun kärjen viistous ja kantaluun viistous suhteessa neljänteen tarsaaliluuhun. Tilastollisesti merkittävä ero saatiin kantaluun syvyydelle (p=0,045) ja kantaluun kärjen viistoudelle (p=0,035). Muilla mittauksilla ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Näyttäisi siltä, että terveillä koirilla on kantaluun telaura syvempi ja kantaluun kärki olisi kulmaltaan loivempi kuin sairailla koirilla. Kuitenkin molemmissa mittauksissa oli suurta vaihtelua ryhmien sisällä ja selkeää raja-arvoa ei pystytty asettamaan terveiden ja sairaiden koirien välille telauran syvyyden ja kantaluun kärjen viistouden suhteen. Varsinkin telauran syvyydessä sekä syvimmät että matalimmat telaurat löytyivät sairaiden koirien ryhmässä. Tämän tutkimuksen perusteella tietokonetomografiakuvaus ei sovellu jalostusseulonnan apuvälineeksi. On todennäköistä, että pinnallisen varpaankoukistajajänteen luksaation syntyyn vaikuttaa myös muut tekijät kuin kantaluun rakenne. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject pinnallisen varvaskoukistajajänteen luksaatio fi
dc.title Shetlanninlammaskoiran pinnallisen varpaankoukistajajänteen luksaation diagnostiset mahdollisuudet tietokonetomografian avulla fi
dc.type.ontasot Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) fi
dc.subject.discipline Diagnostic Imaging en
dc.subject.discipline Diagnostinen kuvantaminen fi
dc.subject.discipline Diagnostisk avbildning sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201804208446

Files in this item

Files Size Format View
Halonen.pdf 2.664Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record