Sanajärjestys kreikan kielessä : pragmaattiset funktiot variaation perusteena

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201608032592
Title: Sanajärjestys kreikan kielessä : pragmaattiset funktiot variaation perusteena
Alternative title: Sanajärjestys kreikan kielessä
Author: Türkan, Necati
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Maailman kulttuurien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för världens kulturer
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201608032592
http://hdl.handle.net/10138/166094
Thesis level: master's thesis
Discipline: Grekiska språket och litteraturen
Greek Language and Literature
Kreikan kieli ja kirjallisuus
Abstract: Tässä työssä pyrin lähestymään kreikan kielen sanajärjestystä funktionaalisen kieliopin näkökulmasta. Funktionaalinen kielioppi on malli, jossa kysytään, miten kieli toimii, ja jossa lähdetään siitä, että kahdessa eri sanajärjestyksessä on olemassa jokin ero, jos ei niinkään niiden merkityksessä, niin kylläkin niiden funktiossa. Kreikan kielessä kielen pragmaattinen ulottuvuus, eli tieto siitä, miten sanottu liittyy ympäröivään kontekstiinsa, ilmaistaan pitkälti konstituenttien keskinäisen järjestyksen avulla. Minua kiinnostaa se, miten variaatio toimii ilmaisukeinona, ja millä tavalla sitä voisi kontekstissansa selittää. Lähden liikkeelle Simon Dikin kehittämästä funktionaalisesta kieliopista, ja sovellan Helma Dikin sekä Dejan Matićin malleja kreikan kielen sanajärjestyksestä Ksenofonin Kyyroksen sotaretken neljänteen kirjaan. Käsittelen myös hyperbatonia, diskontinuatiivista rakennetta, jossa kaksi syntaktisesti ja loogisesti yhteen kuuluvaa elementtiä on sijoitettu toisistaan erilleen, usein fokusoinnista johtuen. Funktionaalisen kieliopin näkökulmasta hyperbatonissa, niin kuin kaikissa muissakin rakenteissa, ei ole kyse siitä, että jokin elementti olisi siirretty pois "omalta" paikaltaan, vaan funktionaalinen kielioppi pyrkii pragmaattisin perustein selittämään, miksi se on sijoittunut juuri kyseiseen paikkaansa. Funktionaalinen kielioppi lähtee siitä, että kaikissa ilmaisuissa on kaksi keskeistä pragmaattista funktiota. Ensimmäinen näistä on topiikkifunktio, jonka täyttää elementti, joka viittaa lähtökohtaan, josta sanottu sanotaan. Toinen taas on fokusfunktio, jonka täyttää elementti, jota puhuja pitää viestinsä tärkeimpänä osana. Helma Dik oli ensimmäinen, joka loi funktionaalisen kieliopin pohjalta mallin, jolla kreikan kielen sanajärjestystä voi pragmaattisesti selittää, ja häntä seuraten tämänhetkisten tutkimusten valossa ollaan sitä mieltä, että kreikan kielessä suuri osa yksinkertaisista deklaratiivisista lausekkeista seuraa tiettyä pragmaattista järjestystä. Dikin mallia taas on edelleen lähtenyt kehittämään Dejan Matić, joka analyysinsä pohjalta esittää kaksi toisiaan täydentävää järjestelmää, joiden avulla kreikan kielen sanajärjestystä pystyy pragmaattisesti selittämään. Kreikan kielen sanajärjestys näyttäytyy erittäin monimuotoisena, ja se vaikuttaa monimutkaisuudessaan olevan yhdistelmä sekä sääntöjä että tendenssejä, sekä yhdistelmä järjestelmiä
Subject: hyperbaton
Ksenofon
Kreikan kielen sanajärjestys
topiikki
fokus
pragmaattiset roolit
funktionaalinen kielioppi
Kyyroksen sotaretki


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record