Markkinatalouden etujoukot : Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970 - 1980-lukujen Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2456-2
Title: Markkinatalouden etujoukot : Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970 - 1980-lukujen Suomessa
Author: Wuokko, Maiju
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-09-30
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2456-2
http://hdl.handle.net/10138/166447
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The Vanguard of the Market Economy: The political activity of Finnish business in the 1970s and 1980s This doctoral thesis examines the motives, means, objectives, and outcomes of the political activity of Finland s major business associations in the 1970s and 1980s. It centres around two influential organisations founded in the mid-1970s, Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA; the Council of Economic Organisations in Finland) and Teollisuuden Keskusliitto (TKL; the Confederation of Finnish Industries). The analysis focuses on three political processes in which these advocates of Finnish business were particularly involved: the foundation of consensus politics in the late 1970s, the presidential election campaign of 1981 1982, and the formation of the cabinet in 1987. The principal sources are archived documents from EVA, the TKL, other relevant business organisations, and individual business leaders, and these are assessed using three core methods of historical inquiry (source criticism, triangulation, and hermeneutics). Furthermore, the empirical findings are examined in the light of social scientific theories about the varieties and sources of business political power. The thesis offers new insights into the societally relevant, widely debated but insufficiently studied topics of business government relations and the political influence of business. The political activity of Finnish business in the 1970s and 1980s had three fundamental objectives. International competitiveness should be enshrined at the heart of Finnish economic policy. The commercial and cultural and, after the end of the Cold War, also the political position of Finland had to be rooted firmly in the sphere of Western Europe. Finally, the role of the market economy as the cornerstone of Finnish society had to be strengthened through liberating the economy and restricting the social and economic role of the state. The business community was, in principle, unanimous about these goals, but controversies arose about the best tactics with which to achieve them. Moreover, internal contradictions were inherent in these objectives, particularly between pragmatic short-term interests and fundamental long-term goals, which was reflected in the lobbying activities in all three of the political processes. First, the prioritisation of competitiveness was primarily promoted through consensus politics in cooperation with the Social Democrats, even though business circles at the same time wanted to prevent the political left from strengthening. Second, throughout the Cold War era, Finland s orientation towards Western Europe had to be advanced discretely, because business leaders also wanted to maintain good (trade) relations with the Soviet Union. And third, while it was important for business circles to support right-of-centre parties and to secure a non-socialist parliamentary majority, it was in fact more essential to nurture contact with the dominant Social Democratic Party and the Centre Party. Despite these contradictions, the fundamental objectives of Finnish business had either already been or were about to be fulfilled by the end of the 1980s. Although societal development was primarily dictated by international political and economic trends, lobbying by business was significant in accelerating and directing change. In its political activity, Finnish business utilised instrumental power (e.g. election and party funding), network-based power (e.g. contacts between leading politicians and business leaders), and structural power (e.g. crisis rhetoric). It also employed informational power (e.g. influencing opinions and attitudes, taking part in public discussion), which became increasingly important toward the end of the research period. During the Cold War, the political leeway of Finnish business leaders was limited for fear of offending the Soviet Union and damaging Eastern trade. In other respects, however, the political activity of business assumed similar forms and occurred at the same time as that in other Western countries. The political mobilisation of Finnish business groups in the 1970s can be seen as part of a wider international phenomenon, in which capitalist forces in various countries gathered their troops against statism and in defence of the free market economy. This collective action contributed to the strengthening of a neoliberal, market-oriented ideology and economic policy both in Finland and around the world from the turn of the 1980s onwards.Väitöskirjan tavoitteena on selittää miksi, miten ja millaisin tavoittein ja tuloksin liike-elämä harjoitti poliittista toimintaa 1970-1980-lukujen Suomessa. Huomio suuntautuu erityisesti kahteen 1970-luvun puolivälissä perustettuun huippujärjestöön, Elinkeinoelämän valtuuskuntaan (EVA) ja Teollisuuden keskusliittoon (TKL). Tarkastelu keskittyy kolmeen poliittiseen prosessiin, joissa nämä liike-elämän edustajat olivat erityisen aktiivisia: 1970-luvun lopun konsensuspolitiikan valmisteluvaiheeseen, talven 1981-1982 presidentinvaalitaisteluun ja kevään 1987 hallitusratkaisuun. Tutkimuskysymyksiin vastataan EVA:n, TKL:n ja soveltuvin osin liike-elämän muiden järjestö- ja yksilötoimijoiden tuottamien lähdeaineistojen valossa ja hyödyntäen historiantutkimuksen perusmenetelmiä (lähdekritiikki, triangulaatio ja hermeneutiikka). Empiiristen löydösten analysointiin sovelletaan lisäksi yhteiskuntatieteellisiä teorioita liike-elämän vallan eri lajeista ja lähteistä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa yhteiskunnallisesti relevanteista, paljon puhutuista mutta riittämättömissä määrin tutkituista talouden ja politiikan suhteista sekä liike-elämän poliittisesta vaikutusvallasta. Liike-elämän poliittiselle toiminnalle määrittyy kolme perustavanlaatuista tavoitetta. Suomalaisessa talouspolitiikassa etusijalle oli asetettava kansainvälinen kilpailukyky. Maan taloudellinen, kulttuurinen ja kylmän sodan päätyttyä myös poliittinen asema oli juurrutettava länsieurooppalaiseen viitekehykseen. Markkinatalousjärjestelmän roolia suomalaisen yhteiskunnan perustana oli vahvistettava vapauttamalla taloudellista toimintaa ja rajoittamalla valtion sosiaalista ja taloudellista roolia. Tavoitteista vallitsi periaatteessa yksimielisyys, mutta liike-elämän sisällä syntyi eripuraa suotavimmista toimijoista, keinoista ja kumppaneista niiden toteuttamiseksi. Tavoitteisiin sisältyi myös keskenään ristiriitaisia elementtejä. Erityisesti jännite lyhyen aikavälin pragmaattisen edunvalvonnan ja pitkäjänteisten, perustavanlaatuisten pyrkimysten välillä vaikutti kaikissa käsitellyissä poliittisissa prosesseissa. Kilpailukyvyn priorisointia edistettiin ensisijaisesti konsensuspolitiikan avulla yhteistyössä sosiaalidemokraattien kanssa, vaikka samalla yritettiin estää poliittisen vasemmiston vallan kasvu. Länsisuuntausta saatettiin kylmän sodan loppuun saakka edistää vain hienovaraisesti, sillä samalla haluttiin pitää kiinni hyvistä suhteista ja idänkaupasta Neuvostoliiton kanssa. Eduskunnan porvarienemmistön turvaaminen ja oikeistopuolueiden tukeminen oli tärkeää, mutta käytännössä olennaisempaa oli yhteistyö hallituspolitiikkaa dominoivien SDP:n ja keskustapuolueen kanssa. Ristiriidoista huolimatta liike-elämän perustavanlaatuiset tavoitteet olivat tutkimusajanjakson loppuun tultaessa toteutuneet tai toteutumassa. Liike-elämän kannalta suotuisaa kehitystä määräsivät pääasiassa kansainväliset poliittiset ja taloudelliset virtaukset. Liike-elämän poliittisella toiminnalla oli silti merkitystä jouduttaessaan ja ohjatessaan yhteiskunnallista kehitystä. Toiminnassaan liike-elämä hyödynsi niin instrumentaalista valtaa (esim. vaali- ja puoluerahoitus), verkostoissa piilevää valtaa (yhteydet johtaviin poliitikkoihin), rakenteellista valtaa (kriisipuhe) kuin tietoon perustuvaa valtaa (mielipide- ja asennevaikuttaminen, julkinen keskustelu), mutta viimeisimmän vallan lajin merkitys korostui tutkimusajanjakson loppua lähestyttäessä. Kylmän sodan Suomessa liike-elämän poliittista liikkumavaraa kavensivat Neuvostoliitto ja sen kanssa harjoitettu idänkauppa. Muilta osin toiminnassa oli selviä yhtäläisyyksiä muihin länsimaihin. Suomalaisen liike-elämän poliittinen järjestäytyminen 1970-luvulla asettuu osaksi laajempaa kansainvälistä kehitystä, jossa eri maiden yritysmaailma kokosi voimansa ideoiden sotaan valtiojohtoisuutta vastaan ja vapaan markkinatalouden puolesta. Liike-elämän toiminta edisti osaltaan uusliberaalin, markkinajohtoisen ideologian ja talouspolitiikan vahvistumista sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa 1970- 1980-lukujen vaihteesta alkaen.
Subject: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
MARKKINA.pdf 1.942Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record