Väki Voimakas -sarja

 

THPTS:n perinteikäs vuosikirjasarja Väki Voimakas sisältää kattavan kuvauksen työväkeen, työmarkkinoihin, työväenkulttuuriin ja muihin työhön liittyviin tutkimusaiheisiin.

Uusimmat julkaisut

  • Lintunen, Tiina; Heimo Anne (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    31
    Sisällissodan muistamisen kulttuurille luotiin pohja hyvin nopeasti taisteluiden laannuttua. Muistaminen oli hyvin monitahoista ja -tasoista: sotaa käytiin läpi virallisilla ja yksityisillä tahoilla sekä asianosaisten ja sivustaseuraajien näkökulmista. Yhteistä kuitenkin oli, että kokijoina olivat taustasta riippumatta ihmiset; miehet, naiset ja lapset. Jokaisella oli tapahtumista oma käsityksensä, joka oli sekoitus omia kokemuksia, lehdistä luettuja kirjoituksia, huhuja, oman lähipiirin kertomia tarinoita sekä niin kutsuttua virallista totuutta, jota voittajat ryhtyivät kanonisoimaan nopeasti sodan jälkeen. Kaikki nämä monitahoiset ja keskenään ristiriitaisetkin tiedonlähteet olivat vaikuttamassa aikalaisten käsityksiin siitä, mitä sisällissodan aikana tapahtui ja miksi. Seuraavina vuosikymmeninä historiatulkintojen määrä jatkoi kasvuaan lukuisten aikalaiskuvausten ja sotahistoriallisten teosten muodossa. Myös akateemiset historiantutkijat osallistuivat aktiivisesti historiatulkintojen tuottamiseen. Mutta kaikista voimakkaimmin suomalaisten käsityksiin sisällissodan luonteesta on vaikuttanut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian toinen, vuonna 1960 ilmestynyt osa. Kirja aloitti julkisen keskustelun sisällissodan syistä ja seurauksista ja arkistoihin tulvi tuhansia sivuja aikalaisten kirjoittamia muistoja kokemuksistaan. Kirjoittajilla oli valtaisa tarve tuoda julki kokemuksensa sekä vakuuttaa lukijat niiden aitoudesta, ja siksi samakaan ihminen ei kirjoittanut kokemuksistaan samoilla tavoin Työväen tai Kansan Arkistolle kuin hän kirjoitti Suomalaisen Kirjallisuuden silloisille arkistoille. Tulkintojen kirjosta ja moninaisuudesta johtuu, että samakaan ihminen ei koe, muista eikä arvota asioita samoin vuosina 1918, 1968 tai 2018.
  • Suodenjoki, Sami; Turunen, Risto (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017)
    30
    Suomalaiset työläiset ja venäläiset sotilaat juhlivat yhdessä keisarivallan kaatumista keväällä 1917. Venäjän maaliskuun vallankumous synnytti Suomessa kuitenkin valtatyhjiön, jonka täyttämisestä käyty kamppailu sävytti koko loppuvuotta. Vallasta ja vapaudesta kamppailtiin kabineteissa, lehtien palstoilla, kaduilla, työpaikoilla – jopa kirkoissa. Samaan aikaan kypsyi ajatus itsenäistymisestä, jonka toteuttamista työväenliike ajoi olosuhteisiin nähden liiankin innokkaasti. Tämän teoksen kirjoittajat tutkivat, miltä kumousvuoden vapaushaaveet, aineellinen puute ja poliittiset jännitteet näyttivät työväestön silmin ja miten ne ajoivat itsenäistyvän valtion asukkaat lopulta sisällissotaan.
  • Saaritsa, Sakari; Selin, Sinikka (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2016)
    29
    Millaista oli opiskelu Tammisaaren yliopistossa? Miksi Finlaysonin työläiset kuvasivat itseään vuoroin sivistyneinä, vuoroin sivistymättöminä? Olivatko työväenopistot vallankumouskouluja? Millaista ammatinvalinnanohjausta työväen jälkikasvulle tarjottiin sotienjälkeisinä vuosikymmeninä, ja onko sosiaalisen liikkuvuuden lupaus toteutunut? Ja kuka oikeastaan oli Algot Untola? Sivistyksen historia on ollut sekä kasvun, vapautumisen ja mahdollisuuksien että hierarkioiden, ihmisten muovaamisen ja valtataistelun historiaa. Muuttuva käsite on kytkeytynyt muun muassa koulutukseen, osaamiseen, kasvatukseen, kulttuuriin, yhteiskunnalliseen arvostukseen ja itsensä kehittämiseen. Siksi työväenhistoria on keskeisesti ollut sivistyksen historiaa. Tämä historia on käsillä olevan artikkelikokoelman aihe.
  • Hannikainen, Matti (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2005)
    Väki Voimakas 18
    Työväestön rajat on artikkelikokoelma, joka käsittelee työväestön historiaa ja nykytilaa. Vastauksia etsitään moniin tärkeisiin yhteiskunnallisiin ja tutkimuksellisiin kysymyksiin: Onko yhteiskunnassa tapahtumassa (taas) jotain perustavaa, aikaisemmasta olennaisesti poikkeavaa muutosta? Miten työväestö on aikaisemmin liikkunut niin maantieteellisesti kuin sosiaalisesti? Onko työväestö jopa katoamassa vai pitäisikö se määritellä nykykehityksen valossa uudelleen? Millaisia eroja on ollut työväestöksi määritellyn kansanosan sisällä? Ketkä näitä jakolinjoja ovat luoneet? Minkä rajoja ja tulevaisuutta meidän pitäisi itse asiassa pohtia? Kirjassa luodaan näkökulmia näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin työväestöä ja suomalaista yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin.
  • Peltonen, Ulla-Maija; Stenvall, Kirsti (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1991)
    Väki Voimakas 5
    Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista Mikä oli huudon merkitys 1970-luvun opiskelijaliikkeessä? Miten kollektiivisuus ja rituaalinen käyttäytyminen liittyvät toisiinsa? Mikä on taiteen arvo ja suhde roskaan? Millaisia ovat mielikuvat naisten ammateista? Miten hyvän maun paradoksi ilmenee? Kirjan artikkeleissa pohditaan myyttien ja symbolien merkitystä yhteiskunnassa. Kirjoittajat tarkastelevat kulttuurisia ilmiöitä, joista syntyneet myytit ja symbolit hallitsevat ajattelutapojamme.
  • Anttila, Anu-Hanna; Suoranta, Anu (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2007)
    Väki Voimakas 20
    Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -teoksessa osoitetaan, että työelämän huonontamisen historian juonteita on pidemmältä ajalta kuin viimeisiltä kvartaalitalouden vuosikymmeniltä. Joillekin työntekijöille juuri ja juuri pärjääminen on ollut jokapäiväistä. Tietyillä aloilla työt ovat olleet horjuvia. Mitä pärjääminen on sitten tarkoittanut? Entä keitä horjuvat työt ovat ennen kaikkea koskeneet? Teoksen artikkeleissa vastataan kysymyksiin tapauskohtaisesti sekä otetaan kantaa palkkatyöyhteiskunnan muutoksia ja sopimuksellisuutta ohjaaviin arvokeskusteluihin. Esimerkeiksi tällöin nostetaan etenkin joustoturva ja perustulo sekä oikeus vapaaseen.
  • Hannikainen, Matti; Lohikoski, Pia (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2008)
    Väki Voimakas 21
    Teoksessa tarkastellaan työväentutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Perinteisten työväentutkimuksen näkökulmien ohella käännetään katsetta työväenliikettä edeltäviin sivistysseuroihin, kansakoulunopettajiin ja eläkehistoriaan. Yhteistä useille kirjan artikkeleille on perusteellinen tutkimuslähtökohtien pohdinta, olipa tarkastelussa kansatieteellinen tutkimus, köyhyyden kulttuuri, kirjailijat tai hyvinvointivaltion historia. Kirjassa myös kysytään, miksi yhteiskuntaluokista arkaillaan puhua nykytutkimuksessa. Puolueiden ohella työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltion rakentamista ei kuitenkaan luonnehdi kansallinen yksituumaisuus, vaan jopa puolueet ovat jakaantuneet kiisteltäessä politiikan suunnasta. Tutkimuksen yhdeksi haasteeksi nostetaan kehityksen pitkän kaaren tavoittamisen lisäksi globalisoituvassa Suomessa ja maailmassa varjoon jääneiden historian tutkiminen.
  • Lähteenmäki, Maria (Sosiaalidemokraattiset Naiset, 2000)
    1900-lukua voidaan kutsua naisliikkeen ja sosialidemokratian vuosisadaksi. Tut-kimuksessa esitellään ja arvioidaan työväenliikkeen "naiskysymyksen" kehittymistä ja muuntumista kesällä 1900 perustetun sosialidemokraattisen naisliiton satavuotisen historian kaut¬ta. Laajemmassa mielessä kyse on siitä, millaiselta 1900-luku näyttäytyy nais¬ten historian näkökulmasta. Tutkimuksessa pohditaan sitä, miten naisten toiminta jäsentyi vahvasti miesjohtoisessa puolueessa, sen suuntariidoissa ja kansallisten kriisien aikana. Kirjassa esitellään myös Suomen vanhimman poliittisen naisjärjestön hämmästyttävän laajaa sosiaalista työtä muun muassa kesäsiirtoloiden, ensikotien, äitiyssuojelun, vanhusten ja kuluttajavalistuksen hyväksi. Historia paljastaa sosiaalidemokraattisen naisliikkeen uraauurtavan roolin tasa-arvoliikkeen ja hyvinvointivaltion perusteiden luojana ja toteuttajana. Naisliike toimi puolueensa sosiaalisena omatuntona ja arjen tarpeiden tulkkina. Naiset olivat myös rakentamassa sosiaalidemokraattisen liikkeen itseymmärrystä ja omakuvaa etenkin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, jolloin puolue alkoi luopua luokkapuolueen identiteetistään ja avautua yleispuolueeksi. Vaikka tutkimuksen kohteena on vain yhden naisjärjestön kansalais¬toiminta, voidaan sen historiassa nähdä yhtäläisyyksiä myös muiden poliittisten naisjärjestöjen - välillä ristiriitaiseenkin - todellisuuteen puoluetoiminnan ja naisasian puristuksessa.
  • Saaritsa, Sakari; Teräs, Kari (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2003)
    16
    Verkostoista puhutun nykyään vilkkaasti useilla tieteenaloilla. Mitä annettavaa verkosto näkökulmalla on työväestön historiaa käsittelevään tutkimukseen? Teoksen kirjoittajat keskittyvät artikkeleissaan ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja niissä muodostuneisiin verkostoihin. Minkälainen henkilösuhteiden verkosto löytyy nuortaistolaisen liikkeen nousun taustalla 1960-luvun lopulla? Missä määrin kommunistien maanalainen toiminta perustui ihmisten väliseen luottamukseen ja miksi joku aina petti? Verkostonäkökulman avulla havaitaan uusia ja mielenkiintoisia seikkoja työväestön arkisen selviytymisen historiasta. Perhe- ja sukuverkostojen avulla toteutui toimeentulon kannalta tärkeää maaseudun ja kaupungin välistä vaihtoa. Kun Lapista lähdettiin 1960- ja 1970-luvulla työnhakuun Ruotsiin, vastassa oli usein oman kylän asukkaista rakentunut verkosto, joka auttoi tulijaa oudossa ympäristössä. Kirjassa paneudutaan myös yhteiskunnan marginaalissa syntyneisiin verkostoihin, laittomaan talouteen, etnisiin vähemmistöihin ja kerjäläisyyteen.
  • Krekola, Joni; Salmi-Niklander, Kirsti; Valenius, Johanna (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, 2000)
    Väki voimakas 13
  • Yhteiskuntahistorian laitos (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, 2004)
    Väki voimakas;17