Pollari, Mikko
(Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2021)
Tarkastelen väitöskirjassani vuonna 1902 Suomessa käytyä Työmiehen
Illanvieton ja vuosina 1903–1904 Pohjois-Amerikassa
käytyä Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskustelua. Molemmat
linjakeskustelut kytkeytyivät 1900-luvun vaihteessa huomiota
herättäneeseen teosofian oppiin. Keskustelujen analyysin
tarkoitus on muodostaa realismiin vetoavan puheen ja siihen
kytkeytyvien käsitysten tarkasteluun soveltuvaa aatehistoriallista
käsitteistöä. Samalla tuotan tietoa myös varhaisessa suomalaisen
ja amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä vallinneista oikeaoppista
työväenaatetta koskevista käsityksistä, tarkasteltavina
olevista julkaisuista sekä niiden ja täten myös yleisemmin suomalaisen
ja amerikansuomalaisen työväenliikkeen yhteyksistä.
Teoreettisia lähtökohtia keskustelujen analyysissa ovat Johan
Asplundin käsite tankefigur (1979), jonka käännän ajattelutavaksi,
sekä kyseisen käsitteen pohjana toimiva aatehistoriallinen
malli, Inga Sannerin käsite moralisk utopi (1995), jonka käännän
moraaliseksi utopismiksi sekä Pertti Alasuutarin ja Petri Ruuskan
kansakunta- ja kansapuheen käsitteisin pohjautuen muodostamani
realismipuheen käsite. Analysoin ja tarkennan työssäni
Asplundin mallia, ja hahmottelen tämän analyysin pohjalta uuden
aatehistoriallisen mallin, jota käytän linjakeskustelujen analyysin
pohjana. Linjakeskustelujen tarkastelun kautta määrittelen
mainittujen käsitteiden rinnalle moraalipuheen ja rationaalisen
determinismin käsitteet.
Tutkimukseni teoreettiset tulokset muodostuvat siis seuraavista
osatekijöistä: A. ajattelutapojen ja puhetapojen kattokäsitteistä,
B. kahdesta spesifistä ajattelutavasta – moraalisesta utopismista
ja rationaalisesta determinismistä –, C. kahdesta spesifistä puhetavasta
– realismi- ja moraalipuheesta – sekä D. kyseisen käsitteistön
pohjana toimivasta aatehistoriallisesta mallista. Lisäksi
työni tarkentaa tarkasteltavana olevia julkaisuja, niiden linjaa
koskevaa keskustelua ja niiden yhteyksiä sekä erityisesti varhaista
amerikansuomalaiselle työväelle suunnattua julkaisutoimintaa
koskevaa tietämystä. Työni lopuksi tarkastelen käsitteistöni yleisempää
hyödynnettävyyttä käyttäen esimerkkinä ajankohtaista
ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua, ja nostan esiin käsityksiäni
aatehistoriallisen käsitteistön ja sillä tuotetun tiedon hyödyntämisestä
ajankohtaisten keskustelujen analyysissa ja niihin
osallistumisessa.
Summary
Ways of thinking and speaking as concepts in intellectual
history
Debates on the ideological direction of Työmiehen Illanvietto and
Amerikan Suomalainen Työmies in the beginning of the 20th
century
In my doctoral dissertation I examine the debates concerning the
ideological direction of the Finnish working-class weekly Työmiehen
Illanvietto (1902) and the Finnish-American newspaper
Amerikan Suomalainen Työmies (1903–1904). Both debates were
connected to theosophy, a religious-philosophical movement,
which drew wide attention at the turn of the century. The aim of
the examination is to form concepts suited to analyse forms of
argumentation that appeal to realism and conceptions linked to
such argumentation. The study also produces knowledge of the
conceptions concerning orthodox socialism in the early Finnish
and Finnish-American working-class movements, the publications
under scrutiny, and their connections. Thus, my work also
sheds light on the transatlantic connections of the early Finnish
and Finnish-American working-class movements.
The theoretical starting points of my work are Johan Asplund’s
concept tankefigur (1979), which I translate into the term ”way
of thinking”, and his model for the study of intellectual history,
which the concept is based on, Inga Sanner’s concept moralisk
utopi (1995), which she has translated into ”moral utopianism”,
and the concept of ”realismspeak”, which I base on Pertti
Alasuutari’s concept ”nationspeak” and Petri Ruuska’s interpretation
of it. In my work I put Asplund’s model under scrutiny, and,
as a result, present a new model, which I use as the basis of my
analysis of the two debates. I also define the concepts moralspeak
and rational determinism based on the analysis.
Thus, the theoretical results of my study consist of the definitions
of: A. the umbrella concepts of ways of speaking and thinking,
B. two specific ways of thinking – moral utopianism and
rational determinism –, C. two specific ways of speaking – realismspeak
and moralspeak – and D. the model for the study of
intellectual history that works as the basis for the aforementioned
concepts. In addition, my work enhances the understanding of
the publications under scrutiny, the debates on their ideological
direction and the connections between the debates, and also the
early publication activity directed at Finnish-American workers.
As a conclusion, I consider the general usability of my concepts
using the debate on climate change as an example, and also highlight
my conceptions of the utilisation of concepts of intellectual
history – and knowledge attained through their use – in the analysis
of, and participation in, topical debates.