The associations between schoolchildren s fruit and vegetable intake and psychosocial factors shaped by gender, socioeconomic background and an intervention

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2466-1
Julkaisun nimi: The associations between schoolchildren s fruit and vegetable intake and psychosocial factors shaped by gender, socioeconomic background and an intervention
Tekijä: Lehto, Elviira
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hjelt-instituutti
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Most children consume less fruit and vegetables (FV) than recommended for a healthy diet. FV intake is especially low among boys and children from lower socioeconomic backgrounds. The aims of the study were to clarify which factors could explain socioeconomic and gender differences in children s FV intake and liking for FV. Furthermore, it was of interest to find out how the implementation level of an intervention affects children s FV intake and which factors mediate this association. The study sample consisted of 11-year-old children, who participated in the PRO GREENS project in 2009 and 2010. The cross-sectional data used in Study I was derived from ten European countries (n=8159). Finnish longitudinal data from children in control schools (n=424) was used in Studies II and III and from children in intervention and control schools (n=727) in Study IV and. Children reported their FV intake frequency and several environmental and psychosocial factors. Parents stated their highest level of education and teachers documented the implementation level of the intervention. The results indicate that I) in most studied countries, children with higher socioeconomic background were more likely to eat FV daily. The most important mediators were higher availability of FV at home and greater knowledge of the FV recommendation among children from higher socioeconomic backgrounds. II) Descriptive norms about FV intake among friends were as important as parental descriptive norms in predicting children s FV intake among both girls and boys. III) Girls higher liking for vegetables and greater variety in preferences was partly explained by girls higher previous vegetable intake and fewer perceived barriers. IV) Higher implementation level of the intervention increased children s fruit intake via increasing children s knowledge and liking for fruits. Lower implementation levels were less effective, but increased children s fruit intake via increasing the frequency children brought fruits to school for snacking. In conclusion, schoolchildren s FV intake is intertwined with liking for FV and affected by both parents and friends. Interventions should be implemented at the higher level and target all above-mentioned factors. Plentiful availability of FV and their consumption in a supportive environment should be ascertained, especially for boys and children from lower socioeconomic backgrounds.Useimmat lapset syövät ravitsemussuosituksia vähemmän kasviksia eli hedelmiä ja vihanneksia. Erityisen vähäistä kasvisten kulutus on pojilla ja alemman sosioekonomisen taustan lapsilla. Tutkimus selvitti, mitkä tekijät voivat selittää sukupuolen ja sosioekonomisen taustan mukaisia eroja lasten kasvisten kulutuksessa ja kasviksista pitämisessä. Lisäksi selvitettiin, miten intervention toteutusaste vaikuttaa lasten kasvisten kulutukseen ja mitkä tekijät tätä yhteyttä välittävät. Tutkimuksen aineisto koostui 11-vuotiaista lapsista, jotka osallistuivat PRO GREENS -projektiin 2009 ja 2010. Osatutkimuksessa I käytettiin poikkileikkausaineistoa kymmenestä Euroopan maasta (n=8159). Suomen pitkittäisaineisto koostui kontrollikoulujen lapsista (n=424) osatutkimuksissa II ja III sekä kontrolli- ja interventiokoulujen lapsista (n=727) osatutkimuksessa IV. Lapset raportoivat kasvisten kulutustiheytensä sekä lukuisia siihen liittyviä ympäristötekijöitä ja psykososiaalisia tekijöitä. Vanhemmat ilmoittivat korkeimman saavutetun koulutusasteensa ja opettajat raportoivat intervention toteutusasteesta. Tutkimustulokset osoittivat, että I) suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista alemman sosioekonomisen taustan lapset söivät todennäköisemmin päivittäin kasviksia. Tärkeimmät yhteyttä välittävät tekijät olivat korkeamman sosioekonomisen taustan lasten parempi kasvisten saatavuus kotona ja tietämys saantisuosituksista. II) Ystäviin liittyvät kuvailevat normit olivat yhtä tärkeitä kuin vanhempiin liittyvät kuvailevat normit lasten kasvisten kulutuksen selittäjinä sekä tytöillä että pojilla. III) Se, että tytöt pitivät enemmän vihanneksista ja suuremmasta valikoimasta vihanneksia kuin pojat, selittyi osittain tyttöjen runsaammalla aiemmalla vihannesten kulutuksella ja harvemmilla siihen liitetyillä esteillä. IV) Intensiivisemmin toteutettu interventio lisäsi hedelmien syöntiä lisäämällä lasten tietämystä saantisuosituksista ja hedelmistä pitämistä. Pienemmällä intensiteetillä toteutettu interventio oli vähemmän tehokas, mutta lisäsi hedelmien syöntiä saamalla lapset tuomaan useammin hedelmiä kouluun välipalaksi. Kouluikäisillä lapsilla kasviksista pitäminen on kiinteästi yhteydessä kasvisten syöntiin, johon sekä vanhemmat että ystävät vaikuttavat. Niinpä interventiot tulisi toteuttaa intensiivisesti ja kohdistaa kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin. Erityisesti poikien ja alemman sosioekonomisen taustan lasten kohdalla tulisi varmistaa kasvisten runsas saatavuus ja kulutus kannustavassa ilmapiirissä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2466-1
http://hdl.handle.net/10138/166975
Päiväys: 2016-10-15
Avainsanat: kansanterveystiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
THEASSOC.pdf 1.114MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot