Työntekijän ja virkamiehen sananvapaus sosiaalisessa mediassa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609222773
Julkaisun nimi: Työntekijän ja virkamiehen sananvapaus sosiaalisessa mediassa
Tekijä: Turunen, Krista
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2016
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609222773
http://hdl.handle.net/10138/167117
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Oikeushistoria
Legal history
Rättshistoria
Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa selvitän työntekijän ja virkamiehen sananvapauden ja vaitiolovelvollisuuden välistä rajaa sosiaalisessa mediassa. Kysymys on siis siitä, mitä henkilö saa, esimerkiksi Facebookissa, kertoa työhönsä liittyen ja mistä hänen tulee vaieta. Tutkimuskysymykset olen jakanut kahteen osaan. Ensimmäinen on, mitkä ovat työntekijän ja virkamiehen sananvapauden rajat ja miten ne ovat muuttuneet. Toiseksi tutkin mihin muutokset liittyvät ja mitkä tekijät niitä selittävät. Käsittelen tapahtuneita muutoksia 1980-luvulta nykypäivään, koska esimerkiksi tietotekniikan intensiivisempi kehitys on ajoitettavissa tälle aikavälille. Tutkimuksen rajallisen tilan vuoksi olen joutunut rajaamaan tutkimuksen ulkopuolelle mielenkiintoisia kysymyksiä, esimerkiksi law in action ja law in books -tutkimuksen. Tutkimuksen aluksi käsittelen tiivistetysti sananvapautta perus- ja ihmisoikeutena, sisältäen perusoikeuksien rajoittamisen ja perusoikeusmyönteisen lain tulkinnan. Käsittelen myös lyhyesti Suomessa tehtyä perusoikeusuudistusta. Tämän jälkeen käyn erikseen läpi työntekijän ja virkamiehen sananvapauden rajoja ja niihin vaikuttavia seikkoja. Neljännessä pääluvussa haen muutoksiin vaikuttaneita syitä yhteiskunnallisista muutoksista. Työni päätän loppupäätelmiin, jossa annan vastaukset tutkimuskysymyksiini. Käyttämäni lähdeaineisto jakautuu kolmeen pääryhmään: kirjallisuuteen, säädös- ja lainvalmisteluaineistoon sekä oikeustapauksiin. Työ- ja virkasuhteeseen liittyvästä sananvapauden käyttämisestä sosiaalisessa mediassa ei juuri löydy ennakkotapauksia, joten olen käyttänyt lähteenäni muita sananvapauteen liittyviä oikeustapauksia sekä oikeuskirjallisuutta. Sananvapauden rajat ovat samanlaiset, käytettiin sitä sitten suullisesti, painetussa lehdessä, sähköpostin välityksellä tai sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessani olen vertaillut työntekijöiden ja virkamiesten sananvapautta. Työntekijöiden sananvapautta rajoittaa heidän lojaliteettivelvollisuutensa työnantajaansa kohtaan, kun taas virkamiehen sananvapautta rajoittavat lojaliteettivelvollisuuden lisäksi vaitiolovelvollisuus ja asiallisuusvaatimus. Käytetyn aineiston perusteella nouseva havainto on, ettei työntekijän sananvapauteen liittyvä lainsäädäntö ole muuttunut tutkimusjaksoni aikana, vaikka yhteiskunta selkeästi onkin. Sen sijaan virkamiesten lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, mutta ne eivät olennaisesti vaikuta virkamiehen sananvapauden käyttämiseen. Sananvapauden käyttämiseen tutkimusjaksoni aikana on eniten vaikuttanut julkisoikeudellisten laitosten yksityistäminen, jonka vaikutukset näkyvät virkasuhteen muuttumisena työsuhteeksi. Esimerkinomaisesti nostan tästä esille yliopistot. Lähtökohtaisesti virkamiesten sananvapaus on rajoitetumpaa kuin työntekijöiden, mutta jää epäselväksi ja myöhemmän tutkimuksen selvitettäväksi, onko de facto yksityistämisessä työntekijöiden sananvapaus muuttunut laajemmaksi. Suomen lainsäädännössä ei ole erillisiä säännöksiä työntekijöiden tai virkamiesten sananvapauden käyttämiseen sosiaalisessa mediassa. Tämän tutkielman laajuus ei riitä ottamaan kantaa siihen, pitäisikö tällaisia säännöksiä olla vai ei. Lähtökohtaisestihan sananvapauden rajat perustuvat varsinkin työsuhteessa lojaliteettivelvollisuuteen, joka mahdollisesti on jo itsessään riittävä.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot