Työntekijän ja virkamiehen sananvapaus sosiaalisessa mediassa

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609222773
Titel: Työntekijän ja virkamiehen sananvapaus sosiaalisessa mediassa
Författare: Turunen, Krista
Medarbetare: Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Utgivare: Helsingfors universitet
Datum: 2016
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609222773
http://hdl.handle.net/10138/167117
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Oikeushistoria
Legal history
Rättshistoria
Abstrakt: Tässä tutkielmassa selvitän työntekijän ja virkamiehen sananvapauden ja vaitiolovelvollisuuden välistä rajaa sosiaalisessa mediassa. Kysymys on siis siitä, mitä henkilö saa, esimerkiksi Facebookissa, kertoa työhönsä liittyen ja mistä hänen tulee vaieta. Tutkimuskysymykset olen jakanut kahteen osaan. Ensimmäinen on, mitkä ovat työntekijän ja virkamiehen sananvapauden rajat ja miten ne ovat muuttuneet. Toiseksi tutkin mihin muutokset liittyvät ja mitkä tekijät niitä selittävät. Käsittelen tapahtuneita muutoksia 1980-luvulta nykypäivään, koska esimerkiksi tietotekniikan intensiivisempi kehitys on ajoitettavissa tälle aikavälille. Tutkimuksen rajallisen tilan vuoksi olen joutunut rajaamaan tutkimuksen ulkopuolelle mielenkiintoisia kysymyksiä, esimerkiksi law in action ja law in books -tutkimuksen. Tutkimuksen aluksi käsittelen tiivistetysti sananvapautta perus- ja ihmisoikeutena, sisältäen perusoikeuksien rajoittamisen ja perusoikeusmyönteisen lain tulkinnan. Käsittelen myös lyhyesti Suomessa tehtyä perusoikeusuudistusta. Tämän jälkeen käyn erikseen läpi työntekijän ja virkamiehen sananvapauden rajoja ja niihin vaikuttavia seikkoja. Neljännessä pääluvussa haen muutoksiin vaikuttaneita syitä yhteiskunnallisista muutoksista. Työni päätän loppupäätelmiin, jossa annan vastaukset tutkimuskysymyksiini. Käyttämäni lähdeaineisto jakautuu kolmeen pääryhmään: kirjallisuuteen, säädös- ja lainvalmisteluaineistoon sekä oikeustapauksiin. Työ- ja virkasuhteeseen liittyvästä sananvapauden käyttämisestä sosiaalisessa mediassa ei juuri löydy ennakkotapauksia, joten olen käyttänyt lähteenäni muita sananvapauteen liittyviä oikeustapauksia sekä oikeuskirjallisuutta. Sananvapauden rajat ovat samanlaiset, käytettiin sitä sitten suullisesti, painetussa lehdessä, sähköpostin välityksellä tai sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessani olen vertaillut työntekijöiden ja virkamiesten sananvapautta. Työntekijöiden sananvapautta rajoittaa heidän lojaliteettivelvollisuutensa työnantajaansa kohtaan, kun taas virkamiehen sananvapautta rajoittavat lojaliteettivelvollisuuden lisäksi vaitiolovelvollisuus ja asiallisuusvaatimus. Käytetyn aineiston perusteella nouseva havainto on, ettei työntekijän sananvapauteen liittyvä lainsäädäntö ole muuttunut tutkimusjaksoni aikana, vaikka yhteiskunta selkeästi onkin. Sen sijaan virkamiesten lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, mutta ne eivät olennaisesti vaikuta virkamiehen sananvapauden käyttämiseen. Sananvapauden käyttämiseen tutkimusjaksoni aikana on eniten vaikuttanut julkisoikeudellisten laitosten yksityistäminen, jonka vaikutukset näkyvät virkasuhteen muuttumisena työsuhteeksi. Esimerkinomaisesti nostan tästä esille yliopistot. Lähtökohtaisesti virkamiesten sananvapaus on rajoitetumpaa kuin työntekijöiden, mutta jää epäselväksi ja myöhemmän tutkimuksen selvitettäväksi, onko de facto yksityistämisessä työntekijöiden sananvapaus muuttunut laajemmaksi. Suomen lainsäädännössä ei ole erillisiä säännöksiä työntekijöiden tai virkamiesten sananvapauden käyttämiseen sosiaalisessa mediassa. Tämän tutkielman laajuus ei riitä ottamaan kantaa siihen, pitäisikö tällaisia säännöksiä olla vai ei. Lähtökohtaisestihan sananvapauden rajat perustuvat varsinkin työsuhteessa lojaliteettivelvollisuuteen, joka mahdollisesti on jo itsessään riittävä.


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post