Reception of the Creation of Humanity : Transmission and Interpretation of the Creation Traditions in Late Second Temple Jewish Literature

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2498-2
Title: Reception of the Creation of Humanity : Transmission and Interpretation of the Creation Traditions in Late Second Temple Jewish Literature
Author: Orpana, Jessi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Biblical Studies
Publisher: Unigrafia
Date: 2016-10-15
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2498-2
http://hdl.handle.net/10138/167608
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This thesis investigates the transmission processes of earlier traditions in Judaism during the late Second Temple period (c. 250 BCE-70 CE). In previous research transmission has been seen rather one-sidedly as a series of literary dependencies that have been investigated almost exclusively as textual changes. The current study will contribute to this broad discussion from the point of view of the changes observable in the late Second Temple literature depicting in various ways the creation of humanity traditions. In practice the thesis maps out, how Jewish sages answered the most fundamental questions of human existence, such as why do humans live and die, and how can we live in harmony with nature, each other, and God. The focus of the study is on the different strategies of interpreting and transmitting the creation of humanity traditions. This dissertation is the first comprehensive study on changes in the traditions concerning the creation of humanity and their interpretation in late Second Temple Jewish literature, and what can they reveal about the mechanics of the transmission processes. Much has already been written by scholars, especially during the recent decade, concerning the general way texts were formed and the intentional and accidental changes happening in them during a literary transmission processes, as well as, on specific aspects of the individual source texts used in the thesis. But thus far there have been no studies that would have incorporated the full source material available from the Second Temple period with so many texts from different genres and text corpora, and investigated them from the perspective of a particular biblical tradition. It is demonstrated that the two creation accounts attested in Genesis form the background and stepping stone for all the later interpretive textual sources analyzed in this study. These two creation accounts are treated in numerous different ways in texts from the late Second Temple period when the form and status of Genesis had not yet been fully fixed. Some texts focus merely on the two creation accounts of Genesis and read them as one narrative. Many select and emphasize more elements from either the first or the second creation account whereas others seem to aim to incorporate all the available material from a wider range of traditions. Finally, there are also some compositions that pick a theme or an image from the Genesis creation accounts, supplement it with material from elsewhere and build their own interpretation on the basis of all of these. This research shows that in order to draw a comprehensive picture of the reception and transmission processes of the creation of humanity, the investigation cannot just function between the different text forms and with questions and terminology strictly linked to such a framework. Therefore, such an exploration should rather also incorporate the recognition of the importance of scribes and the various strategies they used, as well as, a consideration of the paradigm shifts on the societal level, that sometimes surfaced on the textual level and that forced scribes to reinterpret texts and traditions in novel ways.Väitöskirjassani tutkitaan perimätiedon välittämistä myöhäisen Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa (n. 250 eaa-70 jaa), aikana jolloin Vanhan testamentin kirjat saivat nykyisen muotonsa. Aiemmassa tutkimuksessa perimätiedon välittäminen on nähty turhan yksipuolisesti sarjana kirjallisia riippuvuussuhteita, joita on tutkittu teksteissä esiintyvien muutosten avulla. Väitöstutkimuksessani otan osaa tähän laajempaan tieteelliseen keskusteluun tarkastelemalla, miten ihmisen luomista käsittelevät perinteet on myöhäisellä Toisen temppelin ajalla ymmärretty ja tulkittu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kartoitan kuinka tuon ajan juutalaiset oppineet vastasivat olemassaolomme perimmäisiin kysymyksiin, kuten miksi ihmiset elävät ja kuolevat, ja kuinka voimme elää sopusoinnussa luonnon, toistemme ja Jumalan kanssa. Työn keskiössä ovat siis erilaiset perimätiedon välitys- ja tulkintavat. Väitöskirjani on ensimmäinen aiheesta tehty kattava tutkimus. Yleisellä tasolla tekstien laatimista ja niihin ajan myötä kertyneitä tahallisia ja tahattomia muutoksia käsitteleviä tutkimuksia on tehty useita. Samoin väitöstutkimuksessani käytettyjä yksittäisiä lähteitä on tutkittu kohtuullisesti. Mutta ennen tätä, yksikään tutkimus ei ole hyödyntänyt kaikkea käytettävissä olevaa lähdemateriaalia tai soveltanut kirjojen sijasta teemaan sidottua lähestymistapaa. Tutkimukseni lähteet muodostavat kattavan kuvan ihmisten luomisesta kertovan perimätiedon välityksestä, sillä ne ovat peräisin monista eri tekstikokoelmasta ja edustavat kirjallisuuden eri lajeja. Tutkimuksessa osoitetaan, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa olevat kaksi luomiskertomusta muodostavat taustan ja lähtökohdan kaikille niiden jälkeen kirjoitetuille tulkinnoille ihmisen luomisesta. Näitä kahta hyvin erilaista ja keskenään ristiriitaista luomiskertomusta tulkitaan lukuisilla luovilla tavoilla myöhäisellä Toisen temppelin ajalla. Osa lähteistä käyttää vain näitä kahta kertomusta ja lukee ne yhtenä kokonaisuutena. Tämä johtaa siihen, että jompaakumpaa kertomusta pidetään tärkeämpänä ja toista käytetään vain yksityiskohtien osalta, jolloin osa perimätiedosta jää väkisin välittämättä. Toiset tulkitsijat puolestaan harmonisoivat kertomukset oman tulkintansa ja teologiansa mukaisia uusia osia lisäämällä. Mutta monet tulkitsijat eivät tyydy pelkästään näihin kahteen kertomukseen, vaan ottavat huomioon myös muita aihetta sivuavia perimätiedon palasia. Tutkimukseni myötä on selvää, että perimätiedon välittämistä ja vastaanottamista tutkittaessa ei voida keskittyä vain eri tekstimuotojen välisten erojen selittämiseen. Aihepiirin tutkimuksessa on otettava entistä enemmän huomioon kirjureiden ja heidän käyttämiensä tulkintakeinojen merkitys sekä yhteiskunnallisten muutosten vaikutus perimätiedon käyttöön ja tulkintaan.
Subject: teologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record