Individuals Doing Politics : Urban participation, social media campaigning and online nano-politics

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1102-9
Julkaisun nimi: Individuals Doing Politics : Urban participation, social media campaigning and online nano-politics
Tekijä: Eranti, Veikko
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
Tiivistelmä: This dissertation examines how we should understand individuals doing politics. How should we understand people who are clearly involved with political issues through electoral processes, city planning, or ranting on social media but would usually not identify as politicians or activists, nor channel their political projects through established political communities or organisations? Broad changes in the technological, regulatory, and governing systems underlie the importance of individuals in politics, participation and the media landscape. Because of these changes, we now live in a world in which we need to understand how individual actors participate and do politics so that we can comprehend how contemporary politics and participation work. This work presents an outline for a sociological theory of political action by integrating a pragmatist approach to habits and situations with theories dealing with cultural and tangible repertoires and resources, and by constructing a grammar of political speech that makes realising and inspecting the legitimacy of claims based on individual interests easier. Understanding individual interests as a basis of political argumentation is relevant if we want to understand political culture, in which individuals, in addition to collective structures, are the key players. This dissertation develops conceptual tools for understanding the legitimacy of argumentation based solely on individual interests. The theory of grammars of commonality by Laurent Thévenot is used as a basis for this development. In the re-modelled grammar of individual interests, the legitimacy of political claims rests on the recognition of the rights of individuals and the construction of representative groups: even if actors act as individuals, they rhetorically construct a wider group of people, sharing their opinion, to back the claims. Empirically, argumentation based on individual interests is shown to play a relevant role in Finnish political culture, which is a feature less highlighted in previous studies. The empirical articles are focused on individuals doing politics in two different domains. These are participation in urban planning in Helsinki and the use of Facebook as both the nano-level context for political participation and as the organisational tool for individual campaigners in presidential elections. Firstly, the grammar of individual interests is a legitimate way of presenting critique against urban planning, and, thus, attempts at making urban planning more communicative do not necessarily make it more deliberative. Conflicts in urban planning can and should be thought of as political conflicts. This argument leads to a new definition for the often pejoratively used term Not in my Backyard (NIMBY): if participation based on individual interests is as legitimate as participation based on common goods, no reason should exist to classify some people participating in local land-use conflicts as NIMBYs. The term is better used to describe the conflicts, in which local residents act against planned land-use. Secondly, this dissertation presents evidence of a new type of political campaigner: one with a background in technology or advertising rather than in politics and who is connected and as independent as possible. This campaigner uses Facebook and other similar tools to create ad hoc campaign groups, utilises the cultural repertoire of the Internet, and participates in politics when (and only when) he or she sees fit. This kind of campaigner was crucial to the success of Pekka Haavisto in the 2012 presidential elections. As a context for nano-political action, Facebook also affects the way politics is done. The concept of nano-politics refers to the smallest possible public political gestures, which are, in this case, using the Facebook like button to send political signals. Facebook users do reflect on their liking pattern on the basis of previous likes, and their networked audience affects their liking behaviour. At the same time, the material tools provided by Facebook, such as the like button, are used by activists and normal users alike creatively and reflexively: these users send a wide range of signals by using the simplest of tools, and they often reflect on their own liking behaviour. This dissertation connects to a long line of studies showing the importance and heightened role of the individual in political participation. The phenomenon is investigated in relation to the planning authority and government in general, in relation to electoral politics, and in relation to a more generalised understanding of politics as something that all kinds of people do in the course of their lives.Väitöskirjassa tarkastellaan tapoja ymmärtää politiikkaa yksilöiden toimintana. Kuinka meidän pitäisi ymmärtää ihmisiä, jotka tekevät poliittisia asioita kampanjoivat vaaleissa, osallistuvat kaupunkisuunnitteluun, tai valittavat sosiaalisessa mediassa mutta eivät itse identifioituisi poliitikoiksi tai aktivisteiksi? Yksilön merkitystä politiikan analysoimisen kannalta korostavat laaja-alaiset muutokset niin käytössä olevassa teknologiassa kuin hallinnollisissa järjestelmissäkin. Hallintoa on viime vuosikymmeninä tehty avoimemmaksi kansalaisten osallistumista kohtaan. Samaan aikaan sosiaalinen media mahdollistaa tehokkaan viestinnän ja organisoitumisen ilman yhdistyksiä tai muita perinteisiä toimijoita. Työssä pyritään ymmärtämään myös, millä ehdoilla myös suoraan toimijoiden omaan etuun perustuva poliittinen osallistuminen on hyväksyttävää suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Väitöskirjassa tätä tarkastellaan esimerkiksi niin sanotun NIMBY-ilmiön (not in my backyard) yhteydessä: miten asukkaat yrittävät vaikuttaa kaavamuutoksiin asuinalueillaan. Väitöskirja osoittaa toimijoiden oman edun olevan hyväksytty osa suomalaista poliittista kulttuuria, ainakin esitettäessä kritiikkiä kaavamuutoksia kohtaan. Kaavoituskiistoja pitäisikin ajatella perustaltaan poliittisina kiistoina. Tässä väitöskirjassa myös esitellään uudentyyppinen poliittinen kampanjoitsija. Nämä itsenäiset kampanjoitsijat ovat verkottuneita, taitavia teknologian hyödyntäjiä ja tulevat pikemminkin mainos- tai teknologia-alalta kuin politiikan sisältä. Nämä kampanjoitsijat rakentavat tilapäisiä itsenäisiä kampanjaryhmiä Facebookin ja vastaavien työkalujen avulla, hyödyntävät internetin tarjoamia kulttuurisia repertuaareja ja osallistuvat politiikkaan ainoastaan silloin kuin se sattuu heitä innostamaan. Pekka Haaviston (vihr.) menestys vuoden 2012 presidentinvaaleissa oli monella tavalla tämän tyyppisten kampanjoitsijoiden ansiota. Facebook myös muodostaa keskeisen politiikan tekemisen ympäristön. Väitöskirjassa nano-politiikan käsite viittaa tapaan ymmärtää tykkää-napin käyttäminen pienimpänä mahdollisena poliittisen toiminnan välineenä. Facebook-käyttäjät käyttävät tykkää-nappia mitä erikoisimmilla tavoilla sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja poliittisten viestien välittämiseen. Tätä nano-politiikkaa säätelee toimijoiden välinen vuorovaikutus. Tämän vuorovaikutuksen säännöt puolestaan riippuvat sekä käyttäjien verkostosta Facebookin sisällä että siitä, mitkä eleet sivusto tekee mahdolliseksi.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1102-9
http://hdl.handle.net/10138/167721
Päiväys: 2016-11-02
Avainsanat: sosiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Individu.pdf 572.7KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot