Prospective adoptive parents within pre-adoption services : An interplay of emotions and power in social interaction

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7078-16-7
Title: Prospective adoptive parents within pre-adoption services : An interplay of emotions and power in social interaction
Author: Eriksson, Pia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-11-12
Belongs to series: Mathilda Wrede-institutets forskningsserie 4/2016
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7078-16-7
http://hdl.handle.net/10138/167886
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In Finnish society, family creation is usually considered a private matter, whereas child protection is considered a public matter. In the adoption process these two matters intertwine, and prospective adoptive parents face the tensions which arise from this when becoming pre-adoption clients in social services. The power dynamics between prospective adoptive parents as clients and the professionals in this process have rarely been of interest, despite power being an integral to social work. Furthermore, the emotions of encounters between clients and professionals in social work settings have largely been overlooked in research. Though professionals are important facilitators in making crucial decisions about the creation of families in the inter-county adoption process, the client-professional relationship has only been studied to a minor extent in this institutional setting. This study investigates the context of statutory pre- adoption services of pre-adoption counselling (assessment and preparation) and mediation in inter-country adoption in Finland as a receiving country. The study conveys user perspectives of prospective adoptive parents and enhances the understanding of the institutional setting of pre- adoption services by utilizing the concepts of emotion, power, social interaction and service satisfaction. The study examines how prospective adoptive parents experience and account for statutory pre-adoption services from their client position, and how emotions and power intertwine in social interaction in the pre-adoption context. Finally, it contextualizes the experiences of prospective adoptive parents within broader social work and intercountry adoption discussions. This study applies a broad methodological approach, using survey derived data (N=1451) and narrative interviews (N=19). The overarching theoretical perspectives are those of narrativity, a horizontal view of knowledge production, and a reflexive methodology. The survey data was analysed using logistic regression and content analysis, whereas the interviews were analysed by way of thematic narrative analysis. The study showed that 81.7% of adoptive parents were satisfied with the pre-adoption counselling they had received. This service satisfaction was best explained on the interpersonal level in the relationship between client and professional. However, consequent analysis of the institutional setting indicated that stressful emotions are common among prospective adoptive parents. The findings suggest that an experience of fear was connected with the risk of the loss of a wanted child through either rejection in the assessment procedure or a termination of the adoption process. A gatekeeping function of the professionals is seen to be present throughout the whole pre-adoption process, and a power asymmetry was perceived by the prospective adoptive parent through different controlling practices. In combination with a sense of loss of control in their vulnerable client position and a dependency on the system, emotions of anger and fear were also experienced. The study showed that prospective adoptive parents use different strategies in their social interactions with professionals to navigate this institutional setting. However, stressful emotions and the resulting strategic actions can pose a challenge to establishing a trustful relationship with professionals, which is important in terms of service delivery. Prospective adoptive parents balance their anxiety and hope in the process through their own emotional engagement, but the study also identified the professionals as key actors in diminishing stressful emotions in the setting. Two different but converging discourses were identified in the interview data, as an emotional discourse of wanting a child , and a cognitive discourse of providing a home . These reflected a difference in primary aims between the client and professional, and were further found to be influenced by the knowledge orders of adult-driven Western reproduction, and child-centered child protection. The implications of the study suggest an acknowledgment of dependency, vulnerability and emotion among the prospective adoptive parents, as well as a need for client participation in creating a common understanding and a more dialogical set of practices. On a global level and as a social work practice, adoption services need to be brought closer to a child protection aim.I det finländska samhället anses familjebildandet vara en privat angelägenhet, medan barnskydd är en offentlig fråga. I adoptioner sammanflätas dessa två. De presumtiva adoptivföräldrarna möter de spänningar som uppstår av detta i pre-adoptionsprocessen genom ett klientskap inom social service. Maktdynamiken mellan presumtiva adoptivföräldrar som klienter och professionella inom socialt arbete har sällan varit av intresse, trots att makt är en väsentlig del av socialt arbete. Vidare har emotioner mellan klienter och professionella i det sociala arbetets olika verksamhetsmiljöer ofta förbisetts i forskning. Trots att de professionella fattar viktiga beslut som påverkar skapandet av adoptivfamiljer genom internationella adoptioner, har relationen mellan dem och klienterna sällan varit i fokus i empiriska studier. Den här studien granskar den lagstadgade pre- adoptionsservicen av adoptionsrådgivning (lämplighetsutvärdering och förberedelse) och adoptionstjänst i Finland, som ett mottagande land i internationella adoptioner. Studien förmedlar brukarperspektiv på den institutionella kontexten med syfte att fördjupa förståelsen för de presumtiva adoptivföräldrarnas upplevelser genom begreppen känslor, makt, social interaktion och servicetillfredsställelse. Studien granskar hur presumtiva adoptivföräldrar upplever och redogör för servicen pre-adoption från sin klientposition. Vidare analyserar studien hur känslor och makt sammanflätas i den sociala interaktionen i kontexten. Slutligen kontextualiseras dessa upplevelser inom bredare diskussioner i socialt arbete och internationell adoption. Studien tillämpar en bred metodologisk ingång med syfte att fingranska upplevelser av klientskap inom den lagstadgade servicen pre-adoption. Datamaterialet består dels av survey data (N=1451) och dels av narrativa intervjuer (N=19). De övergripande teoretiska perspektiven är narrativitet, en horisontell syn på kunskap och en reflexiv metodologi. Datamaterialet från surveyn analyserades med logistisk regressionsanalys och innehållsanalys medan intervjuerna analyserades med tematisk narrativ analys. Enligt studien är 81,7 % av adoptivföräldrarna nöjda med den service som de har erbjudits. Tillfredsställelsen med servicen förklarades bäst på den interpersonella nivån i relationen mellan klient och professionell. Vidare analys av den institutionella kontexten tydde på att stressfyllda emotioner är vanliga bland presumtiva adoptivföräldrar. Resultaten tyder på att upplevelser av rädsla är sammankopplade med en rädsla för att mista det önskade barnet genom ett avslag i utvärderingsprocessen eller ett avbrott i adoptionsprocessen. Eftersom de professionellas portvaktsfunktioner genomgående är närvarande i tjänsterna före adoptionen, upplever de presumtiva adoptivföräldrarna detta genom kontrollerande förfaranden. Detta i kombination med en känsla av att förlora kontrollen i en sårbar klientposition och ett beroendeförhållande till systemet, framkallade också känslor som ilska och rädsla. Studien visade att de presumtiva adoptivföräldrarna navigerar inom den institutionella kontexten med olika strategier i den sociala interaktionen. Stressfyllda känslor och strategiska handlingar kan komma att utmana en tillitsfull relation till de professionella, vilken är viktig med tanke på tillhandahållandet av den sociala servicen. Presumtiva adoptivföräldrar strävar till att balansera ängslan och hopp genom sitt emotionella engagemang i processen. Utöver detta identifierade studien de professionella som nyckelaktörer i lindrandet av stressfyllda emotioner. En klyfta mellan emotionella och kognitiva utsagor i intervjuerna identifierades som två olika diskurser, en emotionell av att vilja ha ett barn och en kognitiv av att erbjuda ett hem . Dessa stämmer överens med de primärt olika syftena för klienter och professionella i pre-adoptionsservicen. Dessa sammanfaller vidare med två olika kunskapsordningar: en av vuxendriven västerländsk reproduktion och en av barncentrerat barnskydd. Studien rekommenderar ett medvetandegörande av beroende, sårbarhet och emotioner hos presumtiva adoptivföräldrar. Utöver detta förespråkas en samproduktion av en gemensam förståelse och mer dialogiska arbetsmetoder. På en global nivå och som en praktik inom socialt arbete bör servicen föras närmare en barnskyddsorienterad målsättning.Perheen perustaminen nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa yksityisenä asiana, kun taas lastensuojelu on julkinen asia. Adoptiossa nämä kaksi kietoutuvat yhteen. Tulevat adoptiovanhemmat kohtaavat yksityisen ja julkisen välisen jännitteen tullessaan sosiaalipalveluiden asiakkaiksi. Vaikka valta tunnistetaan olennaiseksi osaksi sosiaalityötä, adoptionhakijoiden ja ammattilaisten välinen valtadynamiikkaa on ollut harvemmin tutkimusten kiinnostuksen kohteena. Aiemmissa sosiaalityön tutkimuksissa on lisäksi usein jätetty huomiotta asiakkaiden ja ammattilaisten väliset tunteet. Ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa adoptioperheen luomisessa, koska he tekevät ratkaisevia päätöksiä kansainvälisessä adoptioprosessissa. Siitä huolimatta heidän ja asiakkaiden välistä suhdetta ei ole aiemmin juuri tutkittu. Tämä tutkimus tarkastelee lakisääteistä kansainvälistä adoptiota edeltävää adoptioneuvonnan ja adoptiopalvelun prosessia Suomessa. Tutkimus lisää ymmärrystä institutionaalisesta adoptiota edeltävästä prosessista tarkastellen asiakasnäkökulmasta tunteita, valtaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja palvelutyytyväisyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka adoptionhakijat asiakkaina kokevat adoptiota edeltävät palvelut. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tunteiden ja vallan yhteen kietoutumista palvelukontekstissa. Lopuksi adoptionhakijoiden kokemukset on nivottu laajempiin keskusteluihin sosiaalityöstä ja kansainvälisestä adoptiosta. Tutkimuksen metodologinen näkökulma asiakkuuskokemuksiin oli laaja. Aineisto koostui kyselyaineistosta (N=1451) ja narratiivisista haastatteluista (N=19). Teoreettisena lähtökohtina toimivat narratiivisuuden lisäksi käsitys horisontaalisesta tiedonmuodostuksesta sekä reflektiivinen metodologia. Kyselyaineisto analysoitiin logistisella regressio- sekä sisällönanalyysillä ja haastatteluaineisto temaattisella narratiivisella analyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että adoptiovanhemmista 81,7 % olivat tyytyväisiä saamaansa adoptioneuvontaan. Palvelutyytyväisyyttä selitti parhaiten asiakkaan ja ammattilaisten välinen suhde ja vuorovaikutus. Tarkempi analyysi viittasi siihen, että stressaavat tunteet olivat tavallisia adoptionhakijoiden keskuudessa. Tutkimus osoittaa, että pelon kokemukset liittyivät toivotun lapsen menettämiseen, joko pelkona hylkäämisestä soveltuvuusarvioinnissa tai pelkona prosessin keskeytymisestä. Koska työntekijöiden rooli portinvartijoina on läsnä koko adoptiota edeltävässä prosessissa, adoptionhakijat kokivat tämän valta-asetelman erilaisten ammattilaisten kontrolloivien käytäntöjen kautta. Haavoittuva asiakaspositio ja riippuvuus järjestelmään aiheuttivat myös suuttumusta ja pelkoa. Adoptionhakijat käyttävät erilaisia strategioita luoviakseen tässä institutionaalisessa kontekstissa. Stressaavat tunteet ja strateginen vuorovaikutus voivat uhata luottamuksellista suhdetta työntekijän kanssa, mikä on keskeistä palvelujen onnistumisen kannalta. Adoptionhakijat pyrkivät oman emotionaalisen sitoutumisensa kautta tasapainottamaan huoltaan ja toivoaan adoptioprosessissa. Myös ammattilaiset avainhenkilöinä voivat lieventää adoptionhakijoiden kokemia stressaavia tunteita. Kuilu emotionaalisten ja kognitiivisten selontekojen välillä näkyi haastatteluissa kahtena erilaisena diskurssina: tunteiden ohjaamana lapsen haluamisena ja järkeilevänä kodin tarjoamisena . Nämä diskurssit heijastavat työntekijöiden ja asiakkaiden erilaisia tavoitteita adoptiota edeltäville palveluille. Lisäksi ne heijastavat aikuisjohtoista länsimaalaista lisääntymispuhetta ja lapsikeskeistä lastensuojelua organisoivia tiedon järjestyksiä. Tulosten perusteella tutkimus suosittelee adoptionhakijoiden tunteiden, haavoittuvuuden ja riippuvaisen aseman tunnustamista. Lisäksi on tarve lisätä asiakasosallisuutta yhteisen ymmärryksen ja dialogisempien käytäntöjen luomiseksi. Globaalina sosiaalityön käytäntönä palvelut tulisi kytkeä tiiviimmin yhteen kansainvälisen lastensuojelun tavoitteisiin.
Subject: socialt arbete
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
prospect.pdf 1.048Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record