Popular Korean Historiography in Northeast Asia : A critical survey from the 13th century until the present, pertaining to Early Korea

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2630-6
Title: Popular Korean Historiography in Northeast Asia : A critical survey from the 13th century until the present, pertaining to Early Korea
Author: Logie, Andrew
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-11-04
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2630-6
http://hdl.handle.net/10138/167922
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation comprises a diachronic survey of popular Korean historiography from the earliest surviving supradynastic treatments through to a sample of current day South Korean popular history works; therein the focus is on the pre-Three Kingdoms period, dealing with questions of ethnogenesis and state formation. Part I delineates the premodern conceptualization of ancient Korea, terming it the Orthodox Narrative, the defining characteristic of which was the successful merger and coexistence of both nativist and Sinic elements, popularly symbolized in the Dangun-Gija symbiosis. Part II then focuses on premodern treatments of historical geography, a topic which has gone on to become a core area of modern, post-colonial concern, particularly regarding the location and territory of ancient Joseon and the Han Commanderies. Part III looks at the contemporary popular history writings of the Colonial Era, broadly terming this new perspective as 'Northern/Altaic' owing to its continental focus and utilization of the then accepted Altaic language hypothesis; seeking to distill and magnify the perceived nativist elements of the Orthodox Narrative, its defining revisionist feature was - and still is - explicit anti-Sinocentricism. Indeed, current day South Korean popular historiography, treated in Part IV is found to be still deeply influenced by the two key architects of the Northern/Altaic paradigm, Sin Chaeho and Choe Namseon, whose works can be seen as representing two starting points on the same conceptual spectrum under which most subsequent efforts can be classified: an 'Empire' variant imagining ancient Joseon as both a rival and source of classical Sinic civilization, and a 'Pan-Altaic' variant which utilizes long-range theories in the name of pan-Altaic solidarity. Despite a tradition of rationalist empiricism reaching back to premodern scholarship, the dominant trend in the most visible popular historiography has been towards historicization of mythology; this thesis suggests such a phenomenon can, at least in part, be understood as being both due to the embedding of the foundation myths within the Orthodox Narrative that ensured their survival, and the consequent and continued need for national mythology in the modern era where myth maintains its historical resonance.Väitöskirja luo diakronisen katsauksen Korean populaariin historiografiaan alkaen vanhimmista säilyneistä lähteistä ja päättyen valikoimaan nykypäivän eteläkorealaisia historiankuvauksia. Pääapaino on kysymyksillä, jotka liittyvät korealaisten etnogenesikseen ja Korean valtionmuodostukseen Kolmen Valtakunnan aikakaudella. Osa I hahmottelee yleiskuvan muinaisen Korean esimodernista käsitteellistämisestä, jota voidaan nimittää ortodoksiseksi narratiiviksi . Tämän narratiivin pääominaisuus on, että siinä yhdistyvät nativistiset ja kiinalaiset elementit, mitä symboloi Dangun ja Gija -myyttien symbioosi. Osa II keskittyy esimoderneihin historiallisen maantieteen esityksiin, jotka ovat olennaisella tavalla muokanneet nykyisiä postkoloniaalisia käsityksiä varsinkin Muinais-Joseonin ja Han-Kiinan sotilasläänitysten sijainnista. Osa III tarkastelee siirtomaa-ajan populaarihistoriallisia kirjoituksia, joita voidaan nimittää pohjoisiksi eli altailaisiksi , koska niillä on selvä manneraasialainen fokus ja koska ne perustuvat altailaisen hypoteesin hyväksikäyttöön. Tämä näkökulma pyrkii jalostamaan ja suurentamaan ortodoksisen narratiivin nationalistisia aineksia, ja sen revisionistisena piirteenä on ollut Kiina-keskeisyyden eksplisiitti vastustus. Tämän hetken eteläkorealainen populaari historiografia, jota käsitellään osassa IV, on itse asiassa syntynyt kahden nimenomaan pohjoista eli altailaista paradigmaa edustaneen keskeisen tutkijan, Sin Chaehon ja Choe Namseonin vaikutuksen alla. Heidän luomansa käsitteellisen kirjon alle voidaan sijoittaa kaksi edelleen ajankohtaista näkökulmaa: toisaalta imperiaalinen näkökulma, joka näkee Muinais-Joseonin kiinalaisen kulttuurin kilpailijana ja lähteenä, sekä toisaalta pan-altailainen näkökulma, joka hyödyntää kielten etävertailuja pan-altailaisen solidariteetin nimissä. Huolimatta siitä, että korealaisessa historiantutkimuksessa on jo esimodernilta ajalta alkaen ollut myös rationalistista empirismiä edustava suuntaus, populaari historiografia on aina pyrkinyt historiallistamaan mytologian. Väitöskirja osoittaa, että syynä populaarihistoriallisen näkemysten suosioon on toisaalta ortodoksisen narratiivin luoma perusta, jonka ansiosta myytit ovat säilyneet, sekä toisaalta nykyajassa vaikuttava tarve luoda myyttien kautta uusi kansallinen mytologia.
Subject: east Asian Studies
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
populark.pdf 4.024Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record