Persoonallisuuden piirteet yksittäisten masennusoireiden riski- ja suojaavina tekijöinä : pitkittäistutkimus väestöpohjaisessa aineistossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172901
Title: Persoonallisuuden piirteet yksittäisten masennusoireiden riski- ja suojaavina tekijöinä : pitkittäistutkimus väestöpohjaisessa aineistossa
Author: Heikkilä, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172901
http://hdl.handle.net/10138/168160
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Masennus on yleinen ja merkittävää haittaa aiheuttava, paljon tutkittu mielenterveyden häiriö. Masennuksen etiologian tarkemmalle selvittämiselle ja tehokkaammille hoitomuodoille on edelleen tarvetta. Masennuksen on pitkään ajateltu olevan yksiulotteinen, latentti ilmiö, joka aiheuttaa yksittäiset masennusoireet. Verkostoteorian mukaan masennus on latentin tekijän sijaan oireiden muodostama verkosto, ja oireilla on yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten eri riskitekijöitä. Persoonallisuuden piirteistä korkea neuroottisuus on riskinä masennukselle, ja korkeat ulospäinsuuntautuneisuus ja tunnollisuus suojaavat siltä. Yksittäisten masennusoireiden persoonallisuusriskitekijöistä tiedetään vasta vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko yksittäisten masennusoireiden välillä toisistaan poikkeavia riski- ja suojaavia tekijöitä viiden faktorin mallin persoonallisuuden piirteissä. Oletettiin, että riski- ja suojaavat tekijät eroavat masennusoireiden välillä. Lisäksi oletettiin, että havaitut yhteydet säilyvät, kun latentti masennus kontrolloidaan. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto oli osa pitkittäistä, Yhdysvalloissa toteutettua Wisconsin Longitudinal Study (WLS) -tutkimusta (N = 4852). Masennusoireita mitattiin 20 oiretta sisältävällä CES-D-kyselyllä (The Center for Epidemiological Studies - Depression Scale) vuonna 2004 ja persoonallisuutta lyhennetyllä versiolla BFI-54-kyselystä (Big Five Inventory) vuonna 1993. Persoonallisuuden piirteiden ja masennusoireiden välisiä ennustavia yhteyksiä tarkasteltiin ordinaaliregressioanalyysein. Yhteyksien riippumattomuutta latentista masennuksesta testattiin differential item functioning (DIF) -analyysilla ordinaaliregressioanalyysia soveltaen. Tulokset ja johtopäätökset. Eri masennusoireilla oli toisistaan poikkeavia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä persoonallisuuden piirteissä. Havaitut yhteydet eivät selittyneet latentilla masennuksella. Korkea neuroottisuus oli riskitekijänä ja korkeat ulospäinsuuntautuneisuus ja tunnollisuus suojaavina tekijöinä usealle keskeiselle ja yleiselle masennusoireelle. Myös avoimuus uusille kokemuksille ja sovinnollisuus ennustivat yksittäisiä oireita. Tutkimuksen tulokset koskevat väestötason masennusoireita, jotka ovat yleensä lieviä. Tulokset tukevat aiempia löydöksiä masennusoireiden välisistä laadullisista eroista. Tieto masennusoireiden yksilöllisistä riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä voi auttaa masennuksen yksilöllisempien ehkäisy- ja hoitokeinojen kehittämisessä.Objective. Depression is a prevalent mental disorder with negative impact on health and well-being. After decades of research, there remains a need for a better understanding of its etiology and developing its treatment. Network theory views depression as a heterogeneous system, as opposed to a unidimensional, latent factor that causes its symptoms. In network theory, depressive symptoms are assumed to differ in their risk factors, such as personality traits. High neuroticism is a well-known risk factor for depression while extraversion and conscientiousness protect from it. However, only a few studies have examined personality traits as risk factors for individual depressive symptoms. The purpose of this study was to examine whether individual depressive symptoms are predicted by different personality traits. Depressive symptoms were assumed to vary in their risk and protective factors. The connections were assumed to remain when controlling for the latent depression factor. Methods. The data used was a part of the Wisconsin Longitudinal Study (WLS) (N = 4852). Depressive symptoms were measured with CES-D (The Center for Epidemiological Studies - Depression Scale), which consists of 20 symptoms. Personality was measured with an abbreviated version of BFI-54 (Big Five Inventory). Personality was assessed in 1993 and depressive symptoms in 2004. Associations between personality traits and individual depressive symptoms were examined with ordinal regression analyses. To test whether the connections were locally independent of latent depression, an ordinal regression procedure for detecting differential item functioning (DIF) was used. Results and conclusions. Depressive symptoms differed in their personality risk and protective factors. Connections between personality traits and depressive symptoms could not be explained by a latent depression factor. High neuroticism was a risk factor while extraversion and conscientiousness were protective factors for several central and common symptoms of depression. Also openness to experience and agreeableness mostly protected from some depressive symptoms. The results apply to less severe depressive symptoms in the general population and support earlier findings of depressive symptoms having qualitative differences. Deeper knowledge on the risk and protective factors of individual depressive symptoms can contribute to the development of more specific methods for preventing and treating depression.
Subject: masennus
masennusoireet
persoonallisuus
verkostoteoria
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record