'Mielet mielessä'. Haastattelututkimus taaperoiden kanssa työskentelevien varhaiskasvattajien kyvystä nähdä lapsi ryhmässä.

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172902
Title: 'Mielet mielessä'. Haastattelututkimus taaperoiden kanssa työskentelevien varhaiskasvattajien kyvystä nähdä lapsi ryhmässä.
Author: Urpo-Viranko, Kristiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172902
http://hdl.handle.net/10138/168179
Thesis level: master's thesis
Abstract: Mentalization and its neuroscientific basis has been studied a lot concerning mental health, nurturing and parenthood, but in the field of early childhood education there has not been so much research. The purpose of this study is to examine thinking processes of the adults working with toddlers in mentalistic perspective. The main intent is to clarify how an adult perceives and interprets both his /her own and toddlers' behavior in terms of intentional mental states e.g. feelings, needs, goals, reasons and purposes. Throughout this study I want to increase understanding of mentalization and reflective function (RF) as one quality factor in early childhood educators work. This study was carried out as a part of a study in University of Helsinki called Children's stress regulation and learning (LASSO) –research project and its PedaSens –intervention. This study includes interviews of ten (n=10) early childhood educators working with toddlers in day care centers, that participated in LASSO project. This theme interview was carried out as a qualitative research, using partly quantitative methods. Two rating scales (MM & RF), based on mentalization theory, were applied in analysis of the litterated interview material. Also education frames were used to describe mentalization appearing in a pedagogical environment. According to this study, the mentalization ability was at least almost normal or higher level among all participants. The results were compared also in two groups, that were formed according to earlier involvement in PedaSens –intervention. The results suggest, that RF was on a little bit higher level in that group, that had been involved in intervention. Similarly the capacity to see toddlers as individuals with minds was a little bit better than in the other group, that had not yet participated intervention. The study findings verify the perception, that mentalization is a sense, that can be improved. Also the findings confirm the notion, that stress may decrease educators' mentalization capacity.Mentalisaatiokykyä ja sen neurotieteellistä perustaa on paljon tutkittu mielenterveyteen, hoidollisuuteen ja vanhemmuuteen liittyen, mutta varhaiskasvatuksen kontekstissa tutkimus on ollut vielä vähäistä. Tämän työn tavoitteena on tarkastella taaperoryhmässä työskentelevien aikuisten ajatteluprosesseja mentalisaation näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin aikuinen havaitsee, tulkitsee ja kuvailee sekä omaa että taaperoitten mieltä käyttämällä mielen käsitteitä. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään ymmärrystä mentalisaation ja reflektiivisen kyvyn (RF) merkityksestä varhaiskasvatustyön eräänä oleellisena laatutekijänä. Tutkimus toteutettiin osana Helsingin yliopiston Lasten stressinsäätely ja oppiminen (LASSO) - tutkimushankkeen PedaSens –interventiota. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä (n=10) LASSO – hankkeen PedaSens –interventiossa mukana olevien päiväkotien varhaiskasvattajaa. Tutkimus toteutui laadullisena, mutta siinä käytettiin osittain myös kvantitatiivisia menetelmiä. Haastattelumateriaalin analyysi pohjautui teorialähtöiseen sisällönanalyysiin, ja se tehtiin soveltamalla kahta mentalisaatioteoriaan perustuvaa arviointimenetelmää (MM & RF). Mentalisaation ilmenemistä pedagogisessa ympäristössä pyrittiin kuvailemaan myös kehysanalyysistä johdettujen varhaiskasvatustyötä jäsentävien kehysten avulla. Tämän tutkimuksen mukaan kaikkien kymmenen tutkimushaastattelussa mukana olleiden mentalisaatiokyky oli vähintään lähes normaalilla tai sitä korkeammalla tasolla. Saatuja tutkimustuloksia vertailtiin myös tarkastelemalla tuloksia kahdessa ryhmässä sen mukaan, oliko haastateltava jo ollut mukana PedaSens –interventiossa vai ei. Sen perusteella näyttäisi siltä, että interventiossa olleiden RF –taso olisi jonkun verran korkeampi, kuin ei-interventiossa olleiden RF –taso. Samaten kasvattajien kyky nähdä ryhmän yksilöt lapsina, joilla on oma mieli, oli jonkun verran korkeampi heillä, jotka olivat jo osallistuneet PedaSens –interventioon. Tutkimus vahvistaa sitä käsitystä, että mentalisaatio on kyky, jota on mahdollista kehittää. Toisaalta, myös käsitys stressin mentalisaatiokykyä alentavasta vaikutuksesta saa vahvistusta.
Subject: mentalisaatio
neurotieteet
reflektiivinen kyky
varhaiskasvattaja
kasvatuskehykset
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record