Saamelaisopetuksen asema Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172889
Title: Saamelaisopetuksen asema Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014
Author: Lyyra, Anna-Gerissa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172889
http://hdl.handle.net/10138/168185
Thesis level: master's thesis
Abstract: Syksyllä 2016 siirryttiin kouluissa työskentelemään uusien Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi valtakunnallisten opetusta ohjaavien ja linjaavien asiakirjojen esittämää kuvaa saamelaisopetuksen tilasta. Tutkimusongelmani jakaantui kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Millä tavoin saamelaisopetus on otettu huomioon Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuosina 2004 ja 2014? ja 2. Mitkä tekijät selittävät saamelaisopetuksen aseman muutosta 2000-luvulla opetussuunnitelmien perusteissa? Jälkimmäinen kysymys sisälsi työhypoteesin, että perusteiden välillä löytyisi eroja. Tutkimuksessa etsitään saamelaisopetuksen tilasta kertovia puhetapoja ja kartoitetaan syitä niiden muutoksille 2000-luvulla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että saamelaisopetuksella on jonkinasteinen asema perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta asiakirjasta, vuosien 2004 ja 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Käytin tutkimuksessa laadullista analyysimenetelmää diskurssianalyysia, joka sopii työkaluksi kun tarkastellaan niin kielenkäyttöä kuin kielenkäyttötilannetta. Saamelaisopetus oli otettu huomioon kummassakin asiakirjassa. Saamelaisten mainittiin olevan alkuperäiskansa ja he saivat muita vähemmistöjä enemmän tilaa tekstissä. Maininnat saamelaisopetuksessa jaoin kahteen ryhmään: suoriin ja epäsuoriin mainintoihin. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteet huomioi paremmin eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat oppilaat sekä Suomen sisäisen moninaisuuden. Suoria mainintoja saamelaisopetuksesta oli myös enemmän kuin vuonna 2004. Syitä muutoksille löytyy niin kansainvälisen kuin kansallisen politiikan tasolla sekä saamelaisten heräämisestä oman asemansa parantamiseen. Jotta opetussuunnitelmien uudistamisella olisi merkitystä, tulee niitä myös tarkastella kriittisesti.Schools begun to use the new Curriculum of Basic Education in the autumn 2016. The aim of this study was to make visible how the nationwide guidance documents describe the state of the sami education. My research subject was divided into two research questions: 1. In what ways the same education has been taken into account in the Curriculum of Basic Education in 2004 and in 2014? and 2. What factors explain the changes in the position of the sami education in the 2000s curriculums? The latter question contained a hypothesis that the differences were to be found between the two curriculums. The purpose of the study is to look for the discourses of the sami education and to find reasons for the changes in the 2000s. Previous studies have shown that the sami education has taken into account in the curriculums of basic education. The research material consisted of two documents, the Curriculum of Basic Education 2004 and 2014. I used a qualitative analysis method, discourse analysis, which is an ideal tool when one is studying, not only how language is used, but also how the context is affecting the ways of using the language. The sami education had been taken into account in both documents. The Sami people were mentioned as an indigenous people and they got more space in the text than other minorities. The references to sami education were divided into two categories: to direct and indirect references. The Curriculum of Basic Education 2014 takes better into account the students coming from different linguistic and cultural backgrounds, as well as Finland's internal diversity than the 2004 curriculum. The amount of direct references to sami education was also higher. The reasons behind the changes can be found in both international and national politics, as well as in the awakening of the Sami people to improve their own position. In order for the curriculum reform to have a meaning, it must also be studied critically.
Subject: saamelaisopetus
opetussuunnitelmatutkimus
diskurssianalyysi
peruskoulu
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record