Puuston tiheyden vaikutus taimettumiseen Lapin uudistuskypsyyttä lähestyvissä männiköissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610052811
Title: Puuston tiheyden vaikutus taimettumiseen Lapin uudistuskypsyyttä lähestyvissä männiköissä
Author: Karjalainen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610052811
http://hdl.handle.net/10138/168208
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skoglig ekologi och resurshushållning
Forest Ecology and Management
Metsien ekologia ja käyttö
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri kasvatustiheyksien vaikutusta luontaiseen taimettumiseen sekä pituuskehitykseen Lapin uudistuskypsyyttä lähestyvissä tai jo uudistuskypsissä kuivahkon kankaan mäntymetsissä. Kaikki kohteet olivat muokkaamattomia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin aluskasvillisuuden vaikutusta männyn luontaiseen taimettumiseen. Väljennyshakkuun tarkoituksena on valmistella luontaista uudistamista luomalla hyvät taimettumisolosuhteet ja parantaa siemensatoa jo ennen varsinaista uudistamishakkuuta Väljennyshakkuu vähentää onnistuessaan uudistuskustannuksia Lapin heikkotuottoisissa ja hidaskasvuisissa metsissä. Lapin erityispiirteenä on myös metsien korostunut monikäyttö. Matkailun, poronhoidon ja muun virkistyskäytön kannalta metsien säilyttäminen peitteellisenä on tärkeää ja maisemaan vähemmän vaikuttavat, luonnonmukaisemmat toimenpiteet ovat toivottuja. Väljennyshakkuukoe perustettiin vuonna 2004 neljälle eri alueelle Lapissa; Pohjois-, Länsi-, Itä- ja Etelä-Lappiin. Kullekin alueelle tehtiin toistot vuosina 2005 ja 2006. Mittausjakson pituus jokaisella toistolla on kahdeksan vuotta. Tutkittavat kasvatustiheydet olivat 50, 150 ja 250 runkoa hehtaarilla sekä kontrolli, joka vastasi metsikön alkutilaa. Aineisto koostui neljästä hierarkiatasosta; alue-, toisto-, käsittely- ja ympyräkoealatasosta. Mallina käytettiin yleistettyä lineaarista sekamallia ja laskenta suoritettiin R-ohjelmalla. Parhaiten ja nopeimmin taimia syntyi tiheyksiin 50 ja 150 kpl ha-1, joilla metsälain vaatimat tiheystavoitteet (1200 runkoa ha-1) saavutettiin keskimäärin 4‒5 vuoden kuluttua hakkuusta. Mittausjakson lopun taimimäärä ei kuitenkaan keskimäärin riitä metsänhoidon suositusten mukaisiin, 4000‒5000 taimen hehtaaritiheyksiin. Käsittelytiheys 250 kpl ha-1 ei kahdeksan vuoden mittausjakson aikana saavuttanut metsälain tiheysrajoja. Kontrollissa keskimääräinen taimikon tiheys oli 1500 runkoa ha-1 mittausjakson lopussa. Vaihtelu taimimäärissä vuosien välillä oli suurta. Mallissa positiivisesti taimettumiseen vaikuttivat käsittelyn ja ajan yhteisvaikutus. Kasvillisuudesta sammal- ja jäkäläkerroksen paksuuden sekä puolukan (Vaccinium vitis-idaea) peittävyyden havaittiin heikentävän taimettumista merkitsevästi. Myös humuskerroksen paksuuden lisääntyessä taimien määrä väheni selkeästi. Pituuteen vaikuttivat taimen ikä, iän ja käsittelyn yhdysvaikutus sekä ympyräkoealalla ollut taimimäärä. Selvästi parhaiten pituus lisääntyi tiheydessä 50 kpl ha-1. Käsittelyn 150 kpl ha-1 ja kontrollin välillä ei ollut merkitsevää eroa pituuskehityksessä. Käsittelyssä 250 kpl ha-1 pituuskehitys oli heikointa.The purpose of this study was to find out the effect of different seed tree densities on natural regeneration and height development of pine (Pinus sylvestris) in Finnish Lapland. There was no soil preparation done in the stands. An additional aim was to find out the effects of understory vegetation on pine seedling establishment. The purpose of preparatory cutting is to prepare the stand for natural regeneration by enhancing the conditions for good seedling establishment and improve the seed production of the mature trees before the actual regeneration cutting. It also decreases the costs of regeneration in the low-productive and slow-growing forests in Finnish Lapland. The study was established in year 2004 on four different areas in Lapland. The replications were conducted for every area in the years 2005 and 2006.The period of measurement in every replication was 8 years. The examined seed tree densities were 50, 150, 250 stems per hectare and a non-thinned control that demonstrated the initial state of the stands. The data consisted of four hierarchical levels, which were area, replicate, treatment (seed tree densities) and experimental plot. The density model was a generalized mixed model and the height model a general linear model. The best result in seedling establishment was achieved in seed tree density of 50 and 150 stems per hectare, where the requirements for the density of the forest law (1200 seedlings ha-1) was reached in 4‒5 years after the preparation cutting. The amount of the seedlings at the end of the measurement period, did not on an average reach the recommended seedling densities (4000‒5000 seedlings ha-1). The seed tree density of 250 stems per hectare, did not reach either of these requirements for density. In the control plot, the average seedling density was 1500 seedlings per hectare at the end of the measurement period. The variables affecting seedling establishment were interactions between the see tree densities and time, thickness of the moss- and lichen cover and the coverage of lingonberry. Factors affecting the height development of pine seedlings were age of the seedling, interactions between seed-tree density and seedling age and the average density of the seedlings on the plot. Height increased clearly best when seed-tree density was 50 stems ha-1. There were no difference between densities 150 stems per hectare and control. The height development was slowest in the density of 250 stems per hectare.
Subject: Pinus sylvestris
mänty
männyn luontainen uudistaminen
väljennyshakkuu
siemenpuuhakkuu
pintakasvillisuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
jkarjalainen_GRADU.pdf 1.290Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record