Education and fertility : A study on patterns and mechanisms among men and women in Finland

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2568-2
Title: Education and fertility : A study on patterns and mechanisms among men and women in Finland
Author: Nisén, Jessica
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sosiologia, Väestötiede
Max Planck Institute for Demographic Research, Rostock
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-11-11
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2568-2
http://hdl.handle.net/10138/168241
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The study of educational differences in fertility is relevant because such differences signal differences between social groups in a crucial aspect of wellbeing: family life. Associations between education and fertility on the individual level are widely documented in women, but the mechanisms behind the associations are still not entirely clear. Men s fertility overall and differences between social groups therein have received less attention. The study aimed at (1) Describing in particular men s fertility according to age, educational group and parity; (2) Assessing the extent to which educational differences in lifetime fertility are attributable to early-life characteristics in women or men, or mediated by characteristics in adulthood in men; (3) Investigating the extent to which the educational differences are attributable to underlying genetic or environmental factors. The study utilized two data sets. The first one is based on a 10-per-cent sample of households in the 1950 Census in Finland, covering cohorts born 1940 1950. The second one is based on the Finnish Twin Cohort Study, covering cohorts born 1950 1957. The measurement of fertility in the study was register-based. The statistical methods included parity decomposition, conventional and sibling fixed-effects regression analysis, and behavioural genetics analysis. Women educated to higher levels accumulated fewer children, and men respectively more children, in their lifetime. The positive gradient in the number of children among men was largely attributable to first births and to a smaller extent to second births. Educational differences in age-specific fertility in the teens and early 20s were larger among women than men. A less-well-off family background predicted higher fertility in women but lower fertility in men. Neither observed early-life characteristics nor unobserved characteristics shared by same-sex siblings explained the educational differences in men s lifetime fertility, and had a moderate explanatory role among women. In men, occupational position and income considerably mediated the association between education and the chance of having a first child. In the behavioural genetics analysis this association was modelled as a genetic correlation in women and men. The differences in first births and young-age fertility contributed considerably to the gender difference in the lifetime number of children by educational group. The limited explanatory role of early characteristics suggests that adulthood mechanisms are likely to be more influential in explaining the associations. The plausibility of indirect genetic effects through education on the chance of having a first child is noted. Economic mechanisms appear relevant for explaining the entry into parenthood among men.Koulutuksen mukaisten hedelmällisyyserojen tutkiminen on tärkeää, sillä tällaiset erot ilmentävät sosiaaliryhmien välisiä eroja hyvinvoinnin keskeisellä osa-alueella: perhe-elämässä. Vaikka koulutuksen mukaisia eroja on naisten osalta tarkasteltu laajasti, erojen taustalla olevia mekanismeja ei edelleenkään täysin tunneta. Miesten hedelmällisyyttä yleisesti on aiemmin tutkittu huomattavasti vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella (1) erityisesti miesten hedelmällisyyttä iän, koulutuksen ja pariteetin mukaan; (2) selittävätkö varhaiset sosioekonomiset tai muut tekijät koulutuksen mukaisia eroja elinikäisessä hedelmällisyydessä naisilla tai miehillä; (3) välittävätkö aikuisiän tekijät näitä eroja miehillä; (4) geneettisten ja ympäristötekijöiden roolia erojen taustalla. Tutkimus perustui kahteen tilastoaineistoon, joista ensimmäinen koostui otoksesta kotitalouksia vuoden 1950 väestölaskennassa. Tutkimuksessa analysoitiin 1940 1950 syntyneitä henkilöitä, jotka voitiin yhdistää myöhempiin rekisteritietoihin. Toinen aineisto koostui 1950 1957 syntyneistä kaksosista, joille yhdistettiin rekisteritieto syntyneistä lapsista. Menetelmiä olivat mm. tavanomainen ja sisarusten kiinteiden vaikutusten regressioanalyysi, ja käyttäytymisgeneettinen analyysi. Korkeammin koulutetuille naisille syntyi vähemmän ja miehille vastaavasti enemmän lapsia. Miehillä positiivinen yhteys koulutuksen ja lasten lukumäärän välillä oli valtaosin seurausta ensimmäisen, ja pienemmässä määrin toisen, lapsen saamisesta. Nuorissa ikäryhmissä koulutuksen mukaiset erot hedelmällisyydessä olivat suurempia naisilla kuin miehillä. Huono-osainen perhetausta ennusti suurempaa lasten lukumäärää naisilla ja vastaavasti pienempää lukumäärää miehillä. Varhaiset sosioekonomiset tai -demografiset tekijät, tai muut sisarusten jakamat tekijät, eivät selittäneet koulutusryhmittäisiä eroja elinikäisessä hedelmällisyydessä miehillä ja selittivät vain osan eroista naisilla. Aikuisiän ammatillinen asema ja tulot välittivät valtaosan koulutuksen ja ensimmäisen lapsen saamisen välisestä yhteydestä miehillä. Käyttäytymisgeneettisen analyysin mukaan tämän yhteyden taustalla on geneettisiä tekijöitä sekä naisilla että miehillä. Ensimmäisen lapsen saaminen ja nuoren iän hedelmällisyys pitkälti johtivat erilaisiin koulutusryhmittäisiin eroihin naisilla ja miehillä elinikäisessä lasten lukumäärässä. Aikuisiän mekanismit näyttäisivät olevan tärkeämpiä koulutusryhmittäisten erojen selittäjiä kuin varhaiset tekijät. Geneettiset tekijät saattavat vaikuttaa ensimmäisen lapsen saamiseen koulutuksen kautta. Miehillä taloudelliset tekijät näyttävät tärkeiltä ensimmäisen lapsen saamiselle.
Subject: Sosiologia, Väestötiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
EDUCATIO.pdf 1.025Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record