Ikääntyvien päijäthämäläisten elämän tarkoituksellisuuden kokeminen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor.author Sisso, Mari
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201703273639
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/168504
dc.description.abstract Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää päijäthämäläisten ikääntyvien elämän tarkoituksellisuuden kokemisen yleisyyttä ja tekijöitä, jotka ovat kokemukseen yhteydessä. Tutkielman aineistona on käytetty Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimuksen vuonna 2012 kerättyä kyselyaineistoa, jossa on kysytty laajasti ikääntyvien hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn on vuonna 2012 vastannut 1695 ikääntyvää päijäthämäläistä. Ikääntyvillä päijäthämäläisillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa kyselyn kolmea syntymäkohorttia. Kyselyyn vastanneet ovat syntyneet vuosina 1946-1950, 1936-1940 sekä 1926-1930. Tutkimusmenetelminä on tässä pro gradu –tutkielmassa käytetty frekvenssitaulukoita ja ristiintaulukointeja. Riippuvuuksia on tarkasteltu Khiin neliö- testillä ja eri tekijöiden yhteyksiä elämän tarkoituksellisuuden kokemiseen on selvitetty logistisella regressioanalyysilla. Elämän tarkoituksellisuuden kokemisen käsite pohjaa Viktor Franklin ajatteluun elämän tarkoituksesta. Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen on subjektiivinen kokemus ja sillä on nähty olevan yhteyttä elämänlaadun ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kanssa. Tutkielman tulosten mukaan elämän tarkoituksellisuuden kokeminen on ikääntyvien päijäthämäläisten keskuudessa yleistä. Suurin osa kokee elämänsä tarkoitukselliseksi. Lähes 65% vastanneista kokee elämänsä tarkoitukselliseksi tai erittäin tarkoitukselliseksi. Miesten ja naisten välillä ei ole eroa elämän tarkoituksellisuuden kokemisessa. Tutkielman tulosten perusteella nuorimpaan syntymäkohorttiin (1946-1950) kuuluvat, ylemmät toimihenkilöt (entinen ammatti), puolison kanssa asuvat, tiiviisti yhteyttä läheisiin pitävät, toisia päivittäin auttavat, terveyden tilansa hyväksi arvioivat ja ne joille uskonnollisuudella on suuri merkitys kokevat useammin elämänsä tarkoitukselliseksi fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Ikääntyvien päijäthämäläisten elämän tarkoituksellisuuden kokeminen fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Social Work en
dc.subject.discipline Sosiaalityö fi
dc.subject.discipline Socialt arbete sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201703273639

Files in this item

Files Size Format View
Sisso_Sosiaalityo.pdf 1.136Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record