SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUSPERIAATE : Kansallisen asevelvollisuuden käännekohta 1800-luvun lopun Suomessa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2564-4
Title: SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUSPERIAATE : Kansallisen asevelvollisuuden käännekohta 1800-luvun lopun Suomessa
Author: Särmäkari, Veli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: E-thesis - Helsingin yliopiston verkkojulkaisut - URN:ISSN:2343-2748
Abstract: This study examines how the modern European model of conscription took shape in Finland at the end of the 1800s. The aim of this study is to deepen and diversify the building of the modern Finnish idea and concept of conscription both during the time that Finland was an autonomous grand duchy and in modern-day Finland by using the methodology of historical social science. Conscription is studied using historical sources - but the reasons for conducting this research stem from the present. The study also falls under conceptual history, as it looks at how the concept of conscription has changed over time and at the "struggles over concepts" that have led to these changes. In this study I argue that Finland could possibly abolish conscription in the 2010s or reserve the power in its Constitution to resume it should the need arise - but only after careful consideration of the changes in the Finnish principle of conscription that have occurred over time and once research on Finnish conscription has become more diverse. The study consists of eight chapters. The first chapter presents the aims of the study, its significance, the research questions and it introduces the plausible ways in which the Finnish principle of conscription could be modified (discussed in full in chapters seven and eight). Sources include texts produced by social scientists, military scientists and politically active people. The methods used are the thorough examination of texts and deliberative policy analysis. The second chapter presents the theoretical framework of the study, which is formed by Pierre Rosanvallon's critique of a political culture of generality and Albert O. Hirschman's conceptualisation of political possibilities. The third chapter presents the turning points in French, Prussian and Finnish national conscription, from the French Revolution to the end of the 1800s. The fourth chapter presents three North European developers of modern universal conscription: Hugo Raab, Christian Theodor Oker-Blom and Dmitri Milyutin. The fifth chapter describes the key arguments that are used when speaking about Finnish universal conscription. This includes a review of the following: Johan Vilhelm Snellman's "A Nation's Conscript", Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen's "National Conscription", Leo Mechelin's "Pro Lege - Conscription" and Johan Gustav Silfversvan's proposal "Conscription Based on a National Militia." The sixth chapter follows the development of the concepts related to Finnish conscription in newspapers and dictionaries published mainly in the 1800s. As research findings I firstly propose that at the end of the 1800s what overshadowed all other alternatives was the basic idea and terminology of Fennoman conscription. Secondly, there were two constitutional ruptures, one at the end of the 1800s and one at the beginning of the 1900s that surreptitiously still restrict the Finnish constitutional discussion in the 2010s on the possibilities of modifying the principle of liability for military service and the legislation on conscription. Thirdly, I bring to light the paradox that the terms and expressions used to talk about the concept of modern Finnish conscription were originally put together by Elias Lönnrot who specifically sought "to avoid conceptualisation", i.e. chose not to recognise the historical layers or cultural associations of the concepts he used. For instance, when putting together his French-Finnish dictionary (published in 1877), Agathon Meurman translated the revolutionary term levée en masse with Finnish words that were used to describe the allotment system, a military system that had been put in place when Finland was still part of Sweden (the turn of phrase in Finnish being mies talosta meneminen maan puolustukseksi, which in English translates as man from croft leaves to defend the country). Key words: universal conscription, political culture of generality, contingency, nation, Fennomania, constitutionalism, army, defence forces, historical social science, conceptual history, militia, citizen soldier, man liable for military service, conscript soldier, reservist.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan modernin eurooppalaisen asevelvollisuuden mallin ilmaantumista Suomeen 1800-luvun lopulla. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ja monipuolistaa modernin suomalaisen asevelvollisuuden idean ja käsitteen rakentumista Autonomisessa Suomessa ja nyky-Suomessa käyttämällä historiallisen sosiaalitieteen lähestymistapaa. Tällöin asevelvollisuustutkimuksessa otetaan mukaan historiallisia lähteitä, mutta itse tutkimus motivoituu nykyisyydestä lähtien. Tutkimusta täydentää käsitehistoriallinen tutkimusote, joka liittyy asevelvollisuuden käsitteen historialliseen vaihtelevuuteen ja käsitetaisteluihin. Tutkimuksessa argumentoin, että 2010-luvun Suomessa yleisestä asevelvollisuudesta voidaan mahdollisesti luopua tai jättää se reserviin perustuslakiin, mutta vasta suomalaisen asevelvollisuusperiaatteen muutoksiin liittyvän huolellisen harkinnan ja suomalaisen asevelvollisuustutkimuksen monipuolistamisen jälkeen. Tutkimus koostuu kahdeksasta luvusta. Johdantoluvussa esitellään tutkimuksen tavoitteet, merkitys, tutkimuskysymykset ja avataan näkökulma seitsemännessä ja kahdeksannessa luvussa esille tuotuihin nykyisen suomalaisen asevelvollisuusperiaatteen muutosmahdollisuuksiin. Tutkimuksen aineistoina ovat yhteiskunta- ja sotatieteilijöiden sekä poliittisten toimijoiden tekstit. Tutkimusmenetelmänä on aineistojen lähiluku ja erittely. Toisessa luvussa esitellään työn tulkintakehikko: Pierre Rosanvallonin yleisyyden poliittisen kulttuurin kritiikki ja Albert O. Hirschmanin politiikan mahdollisuuksien käsitteistäminen. Kolmannessa luvussa esitellään Ranskan, Preussin ja Suomen kansallisen asevelvollisuuden käännekohdat Ranskan vallankumouksesta 1800-luvun lopulle. Neljännessä luvussa esitellään kolme modernin yleisen asevelvollisuuden pohjoista kehittäjää: Hugo Raab, Christian Theodor Oker-Blom ja Dmitri Miljutin. Viidennessä luvussa tuodaan esille Suomen yleisen asevelvollisuuden avainargumentit: Johan Vilhelm Snelmanin kansakunnan asevelvollinen, Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen Kansallis-Asevelvollisuus, Leo Mechelinin pro lege- asevelvollisuus ja Johan Gustaf Silfversvanin ehdotus kansanmiliisiin perustuvaksi asevelvollisuudeksi. Kuudennessa luvussa tarkastellaan käsitehistoriallisella tutkimusotteella suomalaisen asevelvollisuussanaston kehkeytymistä sanomalehdistön ja sanakirjojen valossa. Tutkimustuloksina esitän, että 1800-luvun lopun Suomessa korostui ensinnäkin muut vaihtoehdot sivuun työntänyt fennomaanisen asevelvollisuuden perusajatus ja sanasto. Toiseksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suomalaisen asevelvollisuuden säätämiseen liittyi kaksi perustuslaillista katkosta, jotka huomaamatta rajoittavat 2010-luvun suomalaista perustuslaillista keskustelua maanpuolustusvelvollisuuden sisällön ja asevelvollisuuslainsäädännön muuttamisen mahdollisuuksista. Kolmanneksi tuon esille, että modernin suomalaisen asevelvollisuuden käsitteeseen liittyvät termit ja sanasto rakentuivat paradoksaalisesti Lönnrotin johdolla käsitteellistämistä väistäen eli tunnistamatta niiden historiallista kerroksisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta. Esimerkiksi Agathon Meurman suomensi Ranskalais-suomalaisessa sanakirjassaan (1877) vallankumouksellisen sanan levée en masse ruotuarmeijan sanaston mukaisesti mies talosta meneminen maan puolustukseksi. Avainsanat: yleinen asevelvollisuus, yleisyyden politiikka, politiikan mahdollisuudet, kontingenssi, kansakunta, fennomania, perustuslaillisuus, armeija, puolustusvoimat, historiallinen sosiaalitiede, käsitehistoria, miliisi, kansalaissotilas, asevelvollinen, varusmies, reserviläinen.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2564-4
http://hdl.handle.net/10138/168962
Date: 2016-12-16
Subject: yhteiskuntapolitiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SUOMALAI.pdf 3.462Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record