Tutkimuksellisuus lukion maantieteen opetuksessa : näkökulmana ruoan alkuperä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251031
Title: Tutkimuksellisuus lukion maantieteen opetuksessa : näkökulmana ruoan alkuperä
Author: Vuorinen, Sini
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251031
http://hdl.handle.net/10138/169299
Thesis level: master's thesis
Abstract: Through food it is possible to teach several things. Especially, it is important to teach about the environmental effects of food since many Finns have erroneous beliefs about them. This study's themes are central in the Finnish curriculums in the general sections as well as in geography's contents. The aim for this study is to create a teaching material about origin of food and environmental effects of food using inquiry-based learning (IBL). The teaching material is tested in upper secondary schools. Through this study is gathered information about students' awareness about the environmental effects of food and about IBL in some Finnish schools. Food research has increased during the last decades but it is fragmented to different fields of social studies. In the food system, grocery stores have increased their power in the expense of other actors. Consumers have great responsibility in taking into account the environment even though they do not have realistic opportunities to make a difference compared to other actors. Many factors have an effect to which products people buy and it is usually unconscious. The origin of food is rarely most important factor. In geography food issues are usually taught as one of the resources. IBL is a student directed learning method in which students find an answer to a question through inquiry. Advantages for this method are that students are engaged and motivated to solve the problem and they learn more effectively. Challenges for IBL are that it takes a lot of time, it is harder to control, classes are big and its definition is unclear. In geography IBL could be used much more than it is nowadays. IBL can also be used in environmental education since it develops critical thinking and through it students get meaningful experiences that promote environmental responsibility. This study is combination of action and case study. Study was implemented by holding three teaching experiment on geography classes in upper secondary schools. In the teaching experiment students tried to find information about the origins of food products for one dish they had chosen and reflected answers for questions about them. The students (N=60) filled surveys before and after the teaching experiment and their teachers (N=3) were interviewed after the teaching experiment. Some answers were analysed statistically and some through grouping them to different themes. Students' previous experiences of inquiry were mostly structured. Students enjoyed IBL because it was independent and they could work in pairs. They also thought that the subject was interesting. Teachers liked about the concrete subject and clear structure of the lesson. Students would have needed more time to do the exercise. Teachers thought that the most important challenge to adopt IBL is that it takes a lot of time, it is harder to control and students' attitudes are challenging. They still use similar exercises as the teaching experiment every week. Teachers did not have correct conceptions about IBL. Students had erroneous beliefs about the environmental effects of food production before the teaching experiment but they were more aware of them afterwards. After the students, they learned about the environmental effects of food production, ways to find information about the origin of food and to reflect the effects of their own choices. The teachers thought that during the lesson students realized the importance of their actions and choices. Most of the results are in line with previous research. After this study using food and other subjects that connect to students' daily lives in teaching increase their motivation to learn. In order to use more student directed learning methods, we have to change both curriculums and the way that we think about learning and education. Teachers also need training and teaching materials. The results of this study cannot be generalized to whole country but they can be an example and a basis for future more exhaustive research.Ruokaa on mahdollista käsitellä opetuksessa eri näkökulmista. Ruoan ympäristövaikutuksista on erityisen tärkeää opettaa, koska monilla suomalaisilla on niistä virheelliset käsitykset. Tutkimuksen teemat ovat selkeästi esillä opetussuunnitelmien perusteissa sekä maantieteen osiossa että yleisesti. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä oppimateriaali, jossa käsitellään ruoan alkuperää ja ruoantuotannossa aiheutuvia ympäristövaikutuksia tutkimuksellisen oppimisen keinoin, ja sitä testataan eri lukioissa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa oppilaiden tiedoista ruoan ympäristövaikutuksista ja tutkimuksellisen oppimisen hyödyntämisestä eräissä suomalaisissa lukioissa. Ruoan tutkimus on lisääntynyt viimeisimpinä vuosikymmeninä, mutta se on pirstaloitunutta eri tieteenalojen alle. Ruokajärjestelmässä ruokakaupat ovat kasvattaneet valtaansa muiden kustannuksella. Kuluttajille on asetettu suuret paineet ympäristökysymysten huomioon ottamisessa, vaikka kuluttajilla ei ole realistista valtaa vaikuttaa verrattuna muihin toimijoihin. Ruoan valintaan vaikuttaa monia tekijöitä ja valinta on usein tiedostamatonta. Ruoan alkuperä on kuitenkin harvoin merkittävin valintaan vaikuttava tekijä. Ruokaan liittyviä aiheita on yleensä opetettu maantieteessä luonnonvarojen yhteydessä. Tutkimuksellinen oppiminen on oppilaslähtöinen opetusmenetelmä, jossa oppilaat tutkivat vastausta kysymykseen tieteellisen tutkimuksen tavoin. Menetelmän etuja ovat muun muassa se, että oppilaat sitoutuvat ja motivoituvat oppimiseen, ja että oppimistulokset ovat parempia. Menetelmän haasteina ovat esimerkiksi ajanpuute, kontrolloinnin vaikeutuminen, määritelmän epäselvyys ja suuret ryhmäkoot. Maantieteen opetuksessa tutkimuksellista oppimista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Tutkimuksellinen oppiminen sopii myös ympäristökasvatukseen, koska se kehittää kriittistä ajattelua ja sen kautta saa merkityksellisiä kokemuksia, jotka kehittävät ympäristövastuullisuutta. Tutkimus on toiminnallinen tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin pitämällä kolme opetuskokeilua lukion GE2-kurssin ryhmille. Opetuskokeilun aikana oppilaat etsivät valitsemansa ruokalajin raaka-aineiden alkuperämaat ja pohtivat niihin liittyviin kysymyksiin vastauksia. Oppilaat (N=60) täyttivät kyselylomakkeet opetuskokeilun ennen ja jälkeen ja heidän opettajiaan (N=3) haastateltiin opetuskokeilun jälkeen. Suljettujen kysymysten vastauksia analysoitiin tilastollisesti ja avointen kysymysten vastauksia teemoiteltiin. Oppilaiden aiemmat kokemukset tutkimisesta olivat pitkälti todistavia. Oppilaat pitivät tutkimisesta, koska työskentely oli itsenäistä ja tehtävää sai tehdä parin kanssa. He pitivät myös aihetta mielenkiintoisena. Opettajat pitivät mm. aiheen konkreettisuudesta ja tunnin selkeästä rakenteesta. Oppilaat olisivat kuitenkin kaivanneet enemmän aikaa tutkimiseen. Opettajat kokevat suurimmaksi haasteeksi tutkimuksellisessa oppimisessa juuri ajanpuutteen, kontrolloinnin vaikeutumisen ja oppilaiden asenteen. He sanoivat hyödyntävänsä opetuskokeilun kaltaisia tehtäviä viikoittain. Opettajilla oli kuitenkin puutteelliset käsitykset tutkimuksellisen oppimisen määritelmästä. Oppilailla oli virheellisiä käsityksiä ruoantuotannon ympäristövaikutuksista ennen opetuskokeilua, mutta heidän tietoisuutensa parani tunnin aikana. Oppilaat oppivat omien sanojensa mukaan ruoantuotannon ympäristövaikutuksista, tapoja saada tietoa ruoan alkuperästä ja havahtuivat pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia. Opettajien mukaan tärkein oppilaiden oppima asia oli havahtuminen pohtimaan omia valintoja. Monet saaduista tuloksista tukevat aiempien tutkimusten tuloksia. Tutkimuksen perusteella ruoan ja muiden oppilaiden omaan elämismaailmaan liittyvien asioiden käyttäminen opetuksessa lisäisi oppilaiden motivaatiota. Jotta oppilaslähtöiset oppimismenetelmät voisivat yleistyä kouluissa, vaadittaisiin suuria muutoksia esimerkiksi opetussuunnitelmiin ja ajattelutapoihin. Opettajille täytyisi myös tarjota heidän tarvitsemaa koulutusta ja materiaaleja. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koko maan tasolle, mutta ne voivat toimia esimerkkinä ja pohjana tuleville kattavammille tutkimuksille.
Discipline: Geography
Maantiede
Geografi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vuorinengradu.pdf 1.920Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record