Русский язык в лингвистическом ландшафте города Иматра

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan venäjän kielen esiintymistä Imatran kaupungin keskustan kielimaisemassa. Kielimaisema (engl. linguistic landscape) koostuu julkisen tilan merkeistä ja teksteistä (engl. signs) kuten liikennemerkeistä, katukylteistä, mainoksista, ilmoituksista jne. jollain tietyllä maantieteellisellä alueella.

Tutkimuskohteeksi valikoituivat tietyt kadut Imatran keskustassa, joilla liikkuvat niin paikalliset kuin turistitkin. Lähtökohtaisena olettamuksena oli, että Venäjän rajan läheisyyden sekä alueelle kohdistuvan ostosmatkailun vuoksi venäjän kielen näkyvyys kaupungin keskustassa olisi melko korkea. Oletuksena oli myös, että venäjän kieli saattaisi esiintyä em. syistä keskustan kaduilla useammin kuin yleismaailmallinen lingua franca -kieli englanti. Tutkimuskysymyksiä oli yhteensä neljä: Kuinka usein venäjän kieli esiintyy ko. alueella muihin kieliin verrattuna? Esiintyykö venäjän kieli useimmiten yksin vai yhdessä muiden kielten kanssa? Millaisissa tekstityypeissä venäjän kieli useimmiten esiintyy? Millaisissa konteksteissa ja paikoissa venäjän kieli useimmiten esiintyy? Tutkimusaineisto kerättiin Imatran keskustan kaduilta valokuvaamalla, minkä jälkeen merkit luokiteltiin ja analysoitiin eri kriteerien mukaan. Analyysi pohjautui Barni & Bagnan (2009) luomaan semioottiseen ja makrolingvistiseen analyysimalliin, jonka lisäksi otin käyttöön yhden lisäluokan. Sen ansiosta merkit oli mahdollista jaotella myös niiden näkyvyysasteen mukaan.

Tutkimuksen alussa yksi hypoteeseista oli, että Venäjän rajan läheisyyden vuoksi venäjän kieli esiintyisi tutkittavalla alueella suhteellisen usein ja jopa useammin kuin englannin kieli. Analyysi kuitenkin osoitti, että venäjän kielen rooli Imatran keskustan kielimaisemassa oli melko vähäinen – vain noin 14 % kaikista merkeistä oli venäjänkielisiä. Tämä osoittaa, että venäjän kieli esiintyy Imatran keskustan kielimaisemassa selvästi harvemmin kuin suomen kieli (85 %) ja hieman harvemmin kuin englannin kieli (17 %). Venäjän kieli esiintyi kuitenkin useammin kuin ruotsi sekä muut kielet. Kauppojen ja yritysten nimissä, jotka yhdessä muodostavat näkyvimmän osan kielimaisemasta, venäjän kieli esiintyi taas selvästi harvemmin kuin suomi, englanti tai muut kielet. Tässä luokassa englanninkielisten merkkien osuus kasvoi ja suomenkielisten pieneni. Analyysi osoitti myös sen, että venäjän kieli esiintyy useimmiten yhdessä vähintään yhden muun kielen kanssa, esim. käännöksen tai lisäinformaation muodossa, ja vain harvoin yksinään. Kaikista venäjänkielisistä merkeistä noin yksi kolmannes oli yksikielisiä. Tekstityyppien kohdalla analyysi osoitti, että venäjän kieli esiintyi useimmiten mainos- ja informaatioteksteissä sekä opastuksissa ja kahviloiden ja ravintoloiden menuissa. Venäjän kieli esiintyi useimmiten kauppojen tai palveluiden sekä ravintoloiden ja kahviloiden yhteydessä. Palvelusektorista esiin nousivat erityisesti kiinteistönvälitys ja rakennusala.