Sanojen automaattinen hermostollinen käsittely ja oppiminen kielellisessä erityisvaikeudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611153030
Title: Sanojen automaattinen hermostollinen käsittely ja oppiminen kielellisessä erityisvaikeudessa
Author: Koverola, Mika Jaakko Tapio
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611153030
http://hdl.handle.net/10138/169739
Thesis level: master's thesis
Abstract: Specific Language Impairment is a broad spectrum disorder of language development, not including deficits of non-verbal intelligence. It typically manifests in a slower rate of learning new words. According to previous research, the disorder is connected with anomalous lateralization of speech related neural processes. The neural basis of Specific Language Impairment has mainly been studied in adults and school aged children, even though the disorder manifests already in preschool age. Studying the neural representations of words and their changes during a learning process in preschool children can help to recognize the cognitive risk factors of Specific Language Impairment. This study aims to confirm, whether neural representations of words are anomalously lateralized in Specific Language Impairment. In addition, differences in the rate of formation of the neural representation of words between children with Specific Language Impairment and children with typically developed language skills are studied. 12 children with Specific Language Impairment and 12 children with typically developed linguistic abilities between the ages 3 to 6 participated in the study. The differences between groups in event related potentials for a known word and an unknown pseudoword and the changes they undergo during passive listening were explored. It was found that the evoked response potentials for both stimulus types were more clearly lateralized on the left side in linguistically typically developed children than in those with Specific Language Impairment, suggesting atypical organization of word representations. Group differences were also found in the event related potentials elicited by the pseudoword: in the control group the event related potential for the pseudoword differed significantly from the one for the known word in the beginning of the experiment (lexicality effect) and resembled it by the end of the experiment (lexicalization), whereas no such difference in the beginning of and change during the experiment was observed in the experimental group. Based on this study Specific Language Impairment is associated with anomalous neural functions both in the automatic activation of the neural representations of words and in the formation of new word representations during passive listening. Both of these phenomena may be related to abnormal language development, but the mechanisms should be determined in more detail in further investigations.Kielellinen erityisvaikeus on laaja-alainen kielen kehityksen häiriö, josta kärsivillä ei-kielellinen älykkyys vastaa ikätasoa. Uusien sanojen oppimisen hitaus on yksi tyypillinen kielellisen erityisvaikeuden ilmenemismuoto. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että häiriöön liittyy myös kielellisten toimintojen epätavallista jakautumista oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä. Kielellisen erityisvaikeuden hermostollista perustaa on tutkittu pääosin aikuisilla ja kouluikäisillä lapsilla, vaikka häiriö ilmenee jo varhaislapsuudessa. Sanojen hermostollisten edustumien ja niissä oppimisen aikana tapahtuvien muutosten tutkiminen alle kouluikäisillä lapsilla voi auttaa ymmärtämään paremmin kielellisen erityisvaikeuden taustalla olevia tiedonkäsittelyn haavoittuvuustekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko sanojen hermostollinen edustuminen poikkeavasti lateralisoitunut kielellisessä erityisvaikeudessa. Lisäksi selvitetään, onko uusille sanoille syntyvien hermostollisten muistiedustumien muodostumisnopeudessa eroa verrattuna lapsiin, joilla kieli on kehittynyt normaalisti. Tutkimukseen osallistui 12 kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivää ja 12 kieleltään tyypillisesti kehittynyttä 3-6-vuotiasta lasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin tutulle sanalle ja tuntemattomalle epäsanalle syntyvien herätejännitevasteiden ja niiden muutoksien eroja ryhmien välillä passiivisen kuuntelun aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivien sanojen hermostollinen edustuminen eivät olleet samalla tavalla vasemmalle lateralisoituneet kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Ryhmät erosivat toisistaan myös epäsanalle syntyvän herätevasteen suhteen: vertailuryhmällä se erosi kokeen alussa merkitsevästi sanan aikaansaamasta vasteesta (leksikaalisuusefekti) ja muuttui kokeen aikana sanan aikaansaaman vasteen kaltaiseksi (leksikalisoituminen), kun taas koeryhmällä vastaavaa eroa kokeen alussa ja muutosta kokeen aikana ei havaittu. Tutkimuksen perusteella kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy hermostollisen toiminnan poikkeamia, jotka liittyvät niin sanoihin liittyvien muistiedustumien automaattiseen aktivoitumiseen kuin myös niissä tapahtuviin muutoksiin passiivisen kuuntelun aikana. Molemmat näistä ilmiöistä voivat liittyä poikkeavaan kielenkehitykseen, mutta mekanismien yksityiskohdat pitää selvittää ja vahvistaa jatkotutkimuksissa.
Subject: kielellinen erityisvaikeus
sanojen hermostollinen muistiedustuma
leksikaalisuus
herätevastetutkimus
aivosähkökäyrä
Discipline: Cognitive science
Kognitiotiede
Kognitionsvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record