Osata taitaa : Taito ja tieto näyttämöpuvun suunnittelu- ja toteutusprosessissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611153033
Title: Osata taitaa : Taito ja tieto näyttämöpuvun suunnittelu- ja toteutusprosessissa
Author: Konttinen, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611153033
http://hdl.handle.net/10138/169747
Thesis level: master's thesis
Abstract: The objective for my study was to analyse the collaboration between a professional costume designer and a professional cutter. My assumption was that a successful collaboration in a long-term collegial relationships requires both personal and organizational knowhow which is often difficult to articulate, whereas this kind of knowledge is essential for maintaining the skill required in these professions. According to former studies, the technical guidelines in this kind of process are explicable whereas the specific know-how typically remains tacit. In order to articulate and transmit the tacit, organizational knowledge should be processed on different levels and from various points of view. The focus of my study was in the process of designing and making a stage costume, and the viewpoint more specifically in the tacit and explicit knowledge within this process. The questions were about the characteristics and the know-how in the process of designing and executing a stage costume. How do the designer and the cutter as experts in their own field transmit it to each other? How is the development and transmission of sectoral knowledge sustained and cumulated in this process? The data of this case study was collected in Helsinki City Theatre during years 2014–2016. It consisted of three interviews and two observations. My focus group was Sari Salmela, a costume designer and Riikka Canth, a cutter. In this study they were both considered as experts due to their long-term collegial collaboration and personal working experience. For the analysis I categorised the interview and observation data according to themes. The data was mirrored against literacy, theoretical background, and then interpreted basing on the process model of co-designing. Based on the interview data the process first involves – in addition to the focus group – the group of the director, designers, and actors. When the process proceeds from defining the guidelines to executing the costume itself the responsibility is fully passed to the costume department. The visible part of designer's and cutter's know-how appeared as explicit and combined to tacit via intuition. This construction seemed to increase trust which both of them considered crucial. As experts in their own field, they were able to transmit their know-how in both directions in an equal setting. Close-knit collaboration, interaction, and trust between the colleagues plays an important role in transmitting the knowledge. When the outcome, the costume, meets with the guidelines set in the beginning, the knowledge can be considered successfully transmitted.Tarkastelin tutkimuksessani pukusuunnittelijan ja leikkaajan välistä yhteistyötä. Olettamukseni oli, että hyvin toimiva, pitkäaikainen kollegiaalinen yhteistyö edellyttää molemmilta osapuolilta sekä henkilökohtaista että organisatorista taitotietoa. Tämän kaltaisella tiedolla on merkittävä rooli ammattitaidon säilyttämisessä, mutta sen sanallistaminen on usein vaikeaa. Aiempien tutkimusten mukaan tämän kaltaisiin prosesseihin liittyvät käytännöt ja säännönmukaisuudet ovat eksplikoitavissa, kun taas niissä ilmenevä taitotieto jää usein hiljaiseksi. Jotta hiljaista tietoa voitaisiin sanallistaa ja siirtää, tulisi sitä käsitellä tiedon eri tasoilla ja monista eri näkökulmista. Tutkimukseni fokus oli näyttämöpuvun suunnittelu- ja toteutusprosessissa sekä siinä näyttäytyvässä hiljaisessa ja eksplisiittisessä tiedossa. Tutkimuskysymykseni olivat: "Millainen on näyttämöpuvun suunnittelun ja toteutuksen prosessi, ja millaista on siinä ilmenevä taitotieto? Miten suunnittelija ja leikkaaja omien ammattialojensa asiantuntijoina voivat välittää ja siirtää sitä toisilleen?" sekä "Miten alakohtaisen taitotiedon kehittymistä ja siirtymistä tuetaan tämän kaltaisessa prosessissa, ja miten se kumuloituu?". Keräsin tutkimusaineiston Helsingin kaupunginteatterissa vuosien 2014–2016 aikana. Se koostui kolmesta erillisestä haastattelusta ja kahdesta havainnoinnista. Tutkittavinani olivat pukusuunnittelija Sari Salmela ja leikkaaja Riikka Canth. Pitkän, yhteisen työhistoriansa ja henkilökohtaisen työkokemuksensa takia määrittelin heidät tutkimuksessani asiantuntijoiksi. Luokittelin haastattelu- ja havainnointiaineiston teemoihin analyysia varten. Peilasin aineistossa kuvattua prosessia lähdekirjallisuuteen ja teoriataustaan, ja tulkitsin sen co-design-malliin pohjautuen. Haastattelujen perusteella prosessiin osallistuu aluksi koko esitystä valmisteleva työryhmä – ohjaaja, suunnittelijat, näyttelijät sekä muu työryhmä. Prosessin edetessä ja suuntaviivojen piirtyessä toteutusvastuu siirtyy puvustoon. Suunnittelijan ja leikkaajan taitotiedon näkyvä osa näyttäytyi tässä tutkimuksessa eksplisiittisenä, ja se sitoutui hiljaiseen tietoon intuition myötä. Tämä rakenne näytti lisäävän heidän tärkeänä pitämäänsä keskinäistä luottamusta. Omien alojensa asiantuntijoina he välittivät ja siirsivät taitotietoa toisilleen tasa-arvoisessa asetelmassa. Tiivis yhteistyö, vuorovaikutus ja ammatillinen luottamus näyttäisivät olevan tärkeässä roolissa tietoa ja taitoa siirrettäessä ja välittäessä. Kun lopputuote, näyttämöpuku, vastaa alkuperäistä mielikuvaa ja hahmoteltuja suuntaviivoja, voidaan tiedon katsoa siirtyneen onnistuneesti.
Subject: co-design
käsityötiede
näyttämöpuku
hiljainen ja eksplisiittinen tieto
taitotieto
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record